Risteily Tukholmaan

Lähden tästä risteilylle Tukholmaan. ChatGPT kirjoittama satu Tukholman reissusta.

 Olipa kerran pieni vihreä sammakko nimeltä Risto, joka asui lumpeenkukan lehdellä kirkkaan metsälammen rannalla. Risto oli utelias ja rakasti kuunnella muuttolintujen tarinoita kaukaisista paikoista.

Eräänä kesäiltana vanha lokki kertoi suurista valkoisista laivoista, jotka seilasivat meren yli Ruotsiin.

"Siellä on kimaltelevia valoja, herkullista ruokaa ja kannella puhaltaa raikas merituuli", lokki kuvaili.

Riston silmät suurenivat.
"Minähän lähden risteilylle!" hän päätti.

Seuraavana aamuna Risto pakkasi pieneen reppuunsa sadeviitan, villasukat, hyttyskarkotetta ja lempikirjansa, *Lumpeiden salaisuudet*. Hän hyppeli bussipysäkille, matkusti satamaan ja osti lipun. Sataman työntekijä hymyili.

"Ensimmäinen sammakko tällä viikolla matkalla Ruotsiin! Hauskaa matkaa!"

Kun suuri laiva lähti liikkeelle, Risto kiipesi kannelle. Meri kimmelsi kuin tuhannet pienet timantit. Hän tapasi ystävällisen siilin, joka oli matkalla ostamaan uusia neulelankoja Tukholmasta, sekä papukaijan, joka osasi sanoa "Hej!" täydellisellä ruotsin kielellä.

Illalla laivalla järjestettiin tanssit. Aluksi Risto ujosteli, mutta pian hän pomppi iloisesti musiikin tahdissa. Muut matkustajat taputtivat rytmiä, ja kapteeni nauroi:
"En ole koskaan nähnyt noin taitavaa sammakkotanssia!"

Yön aikana laiva keinui lempeästi. Risto nukahti hytissään ja näki unta merestä, jonka aallot lauloivat hiljaa.

Aamulla laiva saapui Ruotsiin. Risto käveli vanhoilla mukulakivikaduilla, söi herkullisen kanelipullan ja osti muistoksi pienen sinikeltaisen kaulahuivin. Hän oppi sanomaan "tack så mycket", mikä sai paikalliset hymyilemään.

Paluumatkalla aurinko laski meren taa maalaten taivaan oranssiksi ja vaaleanpunaiseksi. Risto istui kannella ja ajatteli, ettei suuria seikkailuja varten tarvinnut olla suuri eläin. Riitti, että oli rohkea ja utelias.

Kun hän palasi kotilammelleen, kaikki sammakot kerääntyivät kuuntelemaan hänen tarinoitaan. Risto kertoi laivasta, uusista ystävistä, tansseista ja Ruotsin kanelipullista niin elävästi, että monet päättivät itsekin haaveilla omista retkistään.

Ja siitä päivästä lähtien lammen rannalla sanottiin:

*"Maailma on paljon suurempi kuin oma lumpeenlehti – mutta ensimmäinen hyppy sinne alkaa aina rohkeasta päätöksestä."*

Sen pituinen se. 🐸🚢🇫🇮🇸🇪

Die Zukunft des Erzählens

Künstliche Intelligenz kann heute auf Knopfdruck neue Geschichten erschaffen. Ein kurzer Prompt genügt, und schon entsteht eine ganz neue Erzählung. Das könnte der Beginn einer neuen Form der Literatur sein. In Zukunft werden KI-Systeme Geschichten vermutlich nicht nur als Text, sondern auch mit Bildern und Videos erzählen. Bilder lassen sich schon heute in beeindruckender Qualität erzeugen. Bei Videos gibt es zwar noch technische Hürden, doch mit steigender Rechenleistung werden auch sie nach und nach verschwinden.

Geschichten und Märchen gemeinsam mit einer KI zu entwickeln, hat einen ganz besonderen Reiz. Mensch und Computer erschaffen dabei gemeinsam etwas Neues – eine kreative Zusammenarbeit, die eine eigene Form des künstlerischen Ausdrucks darstellt. Für Textgeschichten reicht bereits die Leistung kostenlos verfügbarer KI-Modelle aus. Videomärchen werden wohl spätestens dann zum Alltag gehören, wenn die Technik einen weiteren großen Entwicklungsschritt gemacht hat.

Ich bin gespannt, welche kreativen Möglichkeiten sich in den kommenden Jahren eröffnen und was wir gemeinsam mit künstlicher Intelligenz erschaffen werden.

Tekoäly tarinat - uusi tarinan kerronnan muoto

Tekoälyltä voi kysyä uusia tarinoita - ja se kertoo niitä mielellään. Kirjoita lyhyt promptti ja kone sitten kertoo tarinan. Tämä lienee kirjallisuuden uusi muoto. Tulevaisuuden tekoälyt voivat lisätä videota ja kuvia. Kuvittaminen onnistuu jo nyt - mutta videoiden tekemisessä on ilmeisesti vielä omat haasteensa, mutta kun saadaan lisää tehoa, niin kyllä sekin sujuu.

Satujen ja tarinoiden tekemisessä tekoälyn kanssa on oma viehätyksensä. Tarina tai satu luodaan yhdessä tietokoneen kanssa ja se on kokonaan omanlaisensa tapa tehdä taidetta. Tekstisatujen tekemiseen riittää ilmaistekoälyjen teho hyvin. Eiköhän videosatujen tekeminen onnistu sitten kun olemme lähempänä singulariteettiä. Innolla odotan mitä voimme tehdä tekoälyn kanssa porukalla.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tepposyvril/olen-tekemassa-musiikkivideota-al-riippuvaisesta-jormasta/ 

Tekoälyn jälkeinen maailma

Sotaveteraanin viimeinen toive: edes joskus ruoaksi lihapullia!

Veteraanin toive – pieni pyyntö, suuri merkitys

Suomalaiset sotaveteraanit ovat tehneet mittaamattoman arvokkaan työn maamme itsenäisyyden puolesta. Heidän kokemuksensa sodasta, uhrauksistaan ja jälleenrakennuksesta muistuttavat meitä siitä, kuinka kallisarvoisia rauha ja vapaus ovat. Eräässä haastattelussa iäkäs veteraani esitti yksinkertaisen mutta koskettavan toiveen Suomen johtaville poliitikoille: hän pyysi, että veteraaneille tarjottaisiin edes joskus aterialla aidot lihapullat.

Ensi kuulemalta pyyntö saattaa tuntua vähäpätöiseltä. Todellisuudessa se kertoo paljon siitä, kuinka pienilläkin teoilla voidaan osoittaa arvostusta ihmisille, jotka ovat tehneet suuria uhrauksia. Veteraani ei pyytänyt ylellisyyttä eikä erityiskohtelua, vaan laadukasta ja maistuvaa ruokaa – sellaista, joka tuo mieleen kodin ja arvostuksen tunteen.

Lihapullat ovat monelle suomalaiselle perinteinen kotiruoka. Aidot, kunnolla valmistetut lihapullat symboloivat huolenpitoa ja välittämistä. Veteraanin toive voidaan nähdä myös vertauskuvana: hän kaipasi ennen kaikkea sitä, että yhteiskunta muistaisi veteraanit konkreettisilla teoilla eikä pelkillä juhlapuheilla.

Johtavilla poliitikoilla on tärkeä rooli siinä, millaisen viestin yhteiskunta lähettää vanhemmille sukupolville. Kun veteraanien hyvinvointiin panostetaan ja heidän arkisia tarpeitaan kuunnellaan, osoitetaan samalla kunnioitusta Suomen historiaa kohtaan. Pieniltäkin tuntuvat päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kokevatko veteraanit olevansa arvostettu osa yhteiskuntaa.

Haastattelun veteraanin viesti muistuttaa siitä, että kiitollisuus näkyy parhaiten teoissa. Aidot lihapullat ovat vain yksi esimerkki siitä, miten arvostusta voidaan osoittaa käytännössä. Samalla toive haastaa päättäjiä pohtimaan, miten veteraanien elämänlaatua voidaan parantaa heidän viimeisinä elinvuosinaan. He ansaitsevat tulla kohdelluiksi arvokkaasti ja kunnioittavasti – ei vain juhlapäivinä, vaan jokaisena päivänä.

ChatGPT:n kirjoittama tarina.