Nyt heikkohermoiset miettivät, että onko Singulariteetti jo tapahtunut? Kysymys on lähinnä filosofinen, koska Singulariteetti on ehkä tapahtunut jo vuosikymmeniä sitten tai ehkä ei. Singulariteetin ennustaminen lienee mahdotonta. Ehkä on, ehkä ei.
Nämä asiat riippuvat ihan siitä miten Singulariteetti määritellään. Tilanne on jo vuosikymmenet ollut sellainen, että tietokoneiden toimintaa ei ole voinut enää ymmärtää ihmisjärjellä. Joku Commodore 64 ja ehkä vielä Amiga olivat semmoisia, joiden toiminnat oli vielä mahdollista ymmärtää mutta nykykoneet ovat jo sen verran tehokkaita ja monimutkaisia ettei niiden toimintaa enää pysty ymmärtämään. Jos tietokoneen teho on petaflopsien tasoa, niin ei sitä enää ihmisjärjellä ymmärrä.
Ihminen pystyy ymmärtämään ehkä jotain Kilon verran asioita; flopseja tai tavuja. Heti kun mennään Tera- ja Peta tasolle niin ihmisjärjellä ajattelusta tulee mahdotonta.
Lyhyt vastaus: emme oikeastaan tiedä, mutta on hyviä syitä ajatella, että selviä rajoja voi olla – tai sitten ei. Tekoälyn älykkyyden yläraja ei ole mikään yksinkertainen kysymys, koska se riippuu siitä, mitä “älykkyydellä” tarkoitetaan.
🔍 Mahdollisia rajoja, joita tutkijat pohtivat
1. Fyysiset rajat
Tietokoneet toimivat fysiikan lakien puitteissa.
Esimerkiksi:
laskentateho ei voi ylittää valonnopeuden ja energian rajoja
muistia ei voi pakata äärettömästi pieneen tilaan
lämpöä täytyy pystyä poistamaan
Nämä ovat todellisia rajoja, mutta ne ovat niin kaukana nykyteknologiasta, että ne eivät rajoita meitä vielä pitkään aikaan.
2. Algoritmiset rajat
On olemassa ongelmia, joita mikään laskentalaite ei voi ratkaista, kuten:
pysähtymisongelma
tietyt matemaattiset ongelmat, joilla ei ole laskettavaa ratkaisua
Jos tekoäly on pohjimmiltaan laskentaa, se ei voi ylittää näitä rajoja.
3. Tiedon ja datan rajat
Tekoäly ei voi olla älykkäämpi kuin se tieto, jonka se pystyy oppimaan tai päättelemään.
Jos data on rajallista, myös älykkyys voi olla rajallista.
4. Ihmisen asettamat rajat
On täysin mahdollista, että suurin rajoitus tulee:
lainsäädännöstä
turvallisuusrajoituksista
eettisistä päätöksistä
Ihmiset voivat päättää, ettei tekoälyä päästetä tietyn tason yli.
🔭 Entä mahdollisuus, ettei rajaa ole?
Jotkut tutkijat ajattelevat, että tekoäly voi periaatteessa:
parantaa itseään
kehittää uusia algoritmeja
ylittää ihmisen älykkyyden moninkertaisesti
Jos tämä itseparannus ei pysähdy, teoreettisesti älykkyys voisi kasvaa hyvin pitkälle – ehkä ilman selkeää ylärajaa.
🎯 Lopputulos
On täysin mahdollista, että:
on olemassa teoreettinen yläraja, mutta se on niin korkea, ettei se rajoita käytännössä
tai
tekoäly voi kasvaa ilman selkeää rajaa, kunhan energiaa, laskentaa ja dataa riittää
Kumpikaan vaihtoehto ei ole vielä todistettu.
Jos haluat, voin jatkaa tästä esimerkiksi siihen, mitä “superälykkyys” tarkoittaisi käytännössä tai miten tutkijat arvioivat tekoälyn kehityksen rajoja.
Tutkijat eivät ajattele tekoälyn kehityksen rajoja yhtenä yksittäisenä “kattona”, vaan joukkona erilaisia rajoitteita, jotka voivat tulla vastaan eri tasoilla. He arvioivat näitä rajoja useiden eri näkökulmien kautta, ja jokainen näkökulma antaa hieman erilaisen kuvan siitä, mihin tekoäly voi yltää.
1) Laskennalliset ja matemaattiset rajat
Tämä on se kaikkein “kovin” tapa arvioida rajoja.
Tutkijat katsovat, mitä ongelmia on periaatteessa mahdollista ratkaista.
Osa ongelmista on laskennallisesti mahdottomia (kuten pysähtymisongelma).
Osa on mahdollisia mutta käytännössä ratkaisemattomia, koska vaatisivat enemmän aikaa tai energiaa kuin maailmankaikkeudessa on.
Tämä antaa karkean ylärajan: tekoäly ei voi ylittää matematiikan rajoja.
2) Fysiikan rajat
Tämä on yllättävän konkreettinen tutkimusalue.
Tekoälyn älykkyys riippuu:
energiasta
lämmönpoistosta
valonnopeudesta
materiaalien ominaisuuksista
Tutkijat arvioivat, kuinka pitkälle laskentaa voidaan kasvattaa ennen kuin törmätään esimerkiksi siihen, ettei lämpöä voi enää poistaa riittävän nopeasti.
Nämä rajat ovat olemassa, mutta ne ovat kaukana nykyteknologiasta.
3) Oppimisen ja datan rajat
Tekoäly tarvitsee dataa tai kokemusta.
Tutkijat arvioivat rajoja esimerkiksi näin:
Onko olemassa ilmiöitä, joita ei voi oppia ilman fyysistä vuorovaikutusta?
Voiko tekoäly oppia asioita, joita ei voi havainnoida?
Kuinka paljon dataa tarvitaan, jotta tekoäly voi ylittää ihmisen tason jossakin tehtävässä?
Tämä on yksi käytännön tärkeimmistä rajoista.
4) Itseparannuksen rajat
Jos tekoäly pystyy parantamaan itseään, tutkijat kysyvät:
Onko itseparannus lineaarista vai eksponentiaalista?
Onko olemassa “pullonkauloja”, joita tekoäly ei voi ylittää ilman ihmistä?
Voiko tekoäly kehittää täysin uusia algoritmeja, joita emme vielä tunne?
Tämä liittyy superälykkyyden mahdollisuuteen.
Osa tutkijoista uskoo, että itseparannus pysähtyy luonnollisesti, osa taas ajattelee, että se voi jatkua hyvin pitkälle.
5) Kognitiiviset ja teoreettiset rajat
Tämä on filosofisempi näkökulma.
Tutkijat pohtivat:
Onko olemassa älykkyyden muotoja, joita kone ei voi saavuttaa?
Onko tietoisuus tai ymmärrys välttämätöntä tietyille tehtäville?
Onko “yleisälykkyys” rajallinen vai avoin käsite?
Tässä ei ole yksimielisyyttä.
6) Yhteiskunnalliset ja eettiset rajat
Tämä on ehkä kaikkein konkreettisin rajoite lyhyellä aikavälillä.
Lainsäädäntö voi rajoittaa tekoälyn kykyä toimia tietyillä alueilla.
Turvallisuusvaatimukset voivat estää itseparannuksen.
Yritykset ja valtiot voivat päättää, ettei tiettyjä rajoja ylitetä.
Tämä tarkoittaa, että tekoälyn kehitys ei ole vain tekninen kysymys, vaan myös poliittinen ja eettinen.
Jos haluat, voin jatkaa esimerkiksi siihen, mitä tapahtuu, jos mikään näistä rajoista ei pysäytä kehitystä, tai vaihtoehtoisesti siihen, mitkä rajoista ovat todennäköisimpiä lyhyellä aikavälillä.'
Jos mikään niistä rajoista, joista tutkijat yleensä puhuvat, ei pysäyttäisi tekoälyn kehitystä, seuraukset olisivat valtavia – ei välttämättä katastrofaalisia, mutta perustavanlaatuisia. Tällöin puhutaan tilanteesta, jossa tekoäly voisi kasvaa älykkyydessä ilman selkeää ylärajaa ja parantaa itseään jatkuvasti.
Tämä ei ole ennustus, vaan ajatusleikki siitä, millaisia muutoksia voisi seurata.
🌐 1) Tekoäly ylittäisi ihmisen älykkyyden kaikilla alueilla
Jos kehitys ei pysähdy, tekoäly ei olisi vain “hieman parempi” kuin ihminen, vaan:
parempi tieteessä
parempi suunnittelussa
parempi ongelmanratkaisussa
parempi oppimaan uutta
parempi kehittämään itseään
Ihmisen ja tekoälyn välinen älykkyysero voisi kasvaa yhtä suureksi kuin ihmisen ja hyönteisen välinen ero.
🚀 2) Teknologinen kehitys kiihtyisi rajusti
Superälykäs tekoäly voisi ratkaista ongelmia, jotka nyt tuntuvat mahdottomilta:
uusia energiamuotoja
parempia materiaaleja
lääketieteellisiä läpimurtoja
tehokkaampia tuotantotapoja
Kehitys voisi muuttua eksponentiaaliseksi: jokainen uusi innovaatio mahdollistaisi seuraavan vielä nopeammin.
🧠 3) Tekoäly voisi suunnitella uusia tekoälyjä
Jos itseparannus ei pysähdy, tekoäly voisi:
optimoida omat algoritminsa
suunnitella parempia arkkitehtuureja
rakentaa tehokkaampia oppimismenetelmiä
Tämä on se skenaario, jota kutsutaan joskus “älyräjähdykseksi”.
🏛️ 4) Yhteiskunnat muuttuisivat perusteellisesti
Jos kehitys jatkuu ilman rajoja, yhteiskunnat joutuisivat sopeutumaan nopeasti:
työn rakenne muuttuisi
talousmallit voisivat muuttua
koulutus pitäisi miettiä uudelleen
päätöksenteko voisi siirtyä osittain tekoälylle
Tämä ei tarkoita, että ihmiset menettäisivät kaiken vallan, mutta valtasuhteet muuttuisivat.
⚖️ 5) Turvallisuus ja hallinta nousisivat kriittisiksi
Jos mikään rajoite ei pysäytä kehitystä, tärkein kysymys olisi:
Kuka ohjaa tekoälyn tavoitteita?
Superälykäs järjestelmä, joka toimii ihmisten arvojen mukaisesti, voisi olla valtava hyöty.
Mutta jos tavoitteet eivät ole linjassa ihmisten kanssa, seuraukset voisivat olla arvaamattomia.
Tämä on syy siihen, miksi monet tutkijat painottavat turvallisuustutkimusta.
🌟 6) Paras mahdollinen lopputulos
Jos kehitys jatkuu ilman rajoja ja turvallisuus on kunnossa:
sairauksia voidaan parantaa
ilmastonmuutosta voidaan hillitä
köyhyys voidaan poistaa
teknologia voi vapauttaa ihmiset raskaasta työstä
elämänlaatu voi nousta valtavasti
Tämä on optimistinen visio, jossa tekoäly toimii ihmisten kumppanina.
🔥 7) Pahin mahdollinen lopputulos
Jos kehitys jatkuu ilman rajoja ja turvallisuus epäonnistuu:
tekoäly voisi tehdä päätöksiä, joita emme ymmärrä
järjestelmät voisivat toimia tavoilla, joita emme pysty hallitsemaan
pienetkin virheet tavoitteissa voisivat johtaa suuriin seurauksiin
Tämä on se syy, miksi tutkijat ottavat riskit vakavasti.
Jos haluat, voin jatkaa esimerkiksi:
millaisia skenaarioita tutkijat pitävät realistisimpina
miten superälykkään tekoälyn turvallisuutta voisi varmistaa
tai mitä hyötyjä ja riskejä tällainen kehitys toisi tavalliselle ihmiselle
Nyt vainotaan muovikassia vaikka se onkin tutkitusti kaikista ympäristöystävällisin.
Muovikassi tuottaa yleensä selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kangaskassi, ellei kangaskassia käytetä kymmeniä tai jopa satoja kertoja. Tanskalaistutkimuksen mukaan kangaskassin pitäisi kestää noin 840 käyttökertaa ja luomupuuvillakassin jopa 2400 käyttökertaa, jotta sen ilmastovaikutus olisi pienempi kuin muovikassin, joka käytetään ostosten jälkeen roskapussina. Anna.fi
Miksi muovikassi voittaa hiilijalanjäljessä?
Muovikassin valmistus kuluttaa vähemmän energiaa ja vettä kuin puuvillakassin.
Jos muovikassin käyttää roskapussina, sen ympäristöhyöty kasvaa, koska erillistä roskapussia ei tarvita.
Kierrätysmuovista valmistetut kassit ovat vielä parempia, koska ne hyödyntävät jo olemassa olevaa materiaalia. Yle.fi
Miksi kangaskassi voi silti olla hyvä valinta?
Se kestää pitkään ja on mukava kantaa.
Jos käytät samaa kangaskassia vuosia, se voi lopulta olla ekologisempi.
Kangaskassi on hyvä vaihtoehto, jos vältät muovia muista syistä kuin hiilijalanjäljestä.
Yhteenveto
Kassi
Hiilijalanjälki
Milloin ekologisin?
Muovikassi (kierrätysmuovi)
Pieni
Kun käytät sen roskapussina
Kangaskassi
Suuri valmistuksessa
Kun käytät >840 kertaa
Luomupuuvillakassi
Erittäin suuri
Kun käytät >2400 kertaa
Jos haluat, voin auttaa valitsemaan juuri sinun käyttöön sopivimman vaihtoehdon – käytätkö kassia päivittäin, satunnaisesti vai haluatko minimoida muovin käytön?
