Suomalainen nuori ei ole mikään ns. "Jussinuori" vaan enempi sellainen pellenuori, jolla pyyhitään lattiaa. Miksi näin kävi? Vastaus on yksinkertainen - Afrikasta ja muualta ei tuoda Suomeen riittävästi valiogeenistä ainesta. Suomeen voitaisiin esim. tuoda miljoona Afrikkalaista - uskon että sillä saataisiin aikaan paljon älyllistä kehitystä. Aikanaan Suomessa pystyttiin tekemään kännyjä - tänä päivänä ei enää oikeastaan mitään. Talous ei kasva, ja muutenkin tilanne on vaikea. Erittäin vaikea.
Koulussa ei hallita peruslaskuja vaan kaikki kysytään tietokoneelta. Tämä on tietysti hyvä siinä mielessä, että nuoriso on täysin riippuvainen digitalismista - ja tätä voidaan pitää hyvänä asiana.
https://suppelaiset.blogspot.com/2013/06/kaytannon-suppelaisuus.html
https://blogit.perussuomalaiset.fi/timo-kallioja/pisa-tulosten-lasku-on-poliittinen-epaonnistuminen/
https://properuskoulu.blogspot.com/2011/11/aikuisten-pisa-tutkimus.html
https://historiajatkuu.blogspot.com/2019/12/pisa-onko-suomalainen-kouluoppiminen.html
Aikanaan kun itse opiskelin niin muistiinpanoja kun teki, niin siinä oppi. Etenkin kun itse tekee muistiinpanot niin siinä oppii väistämättä asioita. Korkeakoulussa kun opiskelin niin tein marginaaliin aina selventäviä merkintöjä. Matematiikassa laskin itse kaikki välivaiheet. Siinä kun itse laskee puuttuvat välivaiheet, niin oppii. Korkeakoulutasollahan ei kirjoissa ole kaikkia välivaiheita, vaikka ne tarvitaan, jotta laskelmat oppii. Ne on itse sinne laskettava niin siinä oppii samalla laskemaan kun tekee välivaiheet. E-kirjoissa on herkästi se ongelma, että marginaaliin ei saa tehtyä samallalailla omia muistiinpanoja. Kun opiskelin kielen sanoja, peitin paperilla sanastosta sanan ja sitten kirjoitin sen toiselle paperille esim. englanniksi. Näin opin saoja. Hirvittävän työläshän se tapa oli mutta ihmeesti jaksoin sitä tehdä. Se sana jäi sitten lihasmuistiin ja kokeessa ei edes tarvinnut ajatella kun sana virtasi käteen ihan ilman miettimistä. Saman tein matematiikassa ja hyvin sitä opin. Käsin itse laskeminen on työlästä, mutta se on kuitenkin paras tapa oppia. Tietokoneen ruudulta kun katsoo laskuja, ja ei niitä itse laske, niin ei siinä mitään opi. Kaunokirjoitus harjaannuttaa samalla muistia. Kaunokirjalliset muistiinpanot auttoivat ainakin minua muistamaan. Sinällään nykyaikana ei mitään tarvitse itse osata kun kysyy tekoälyltä. Ainut ongelma on sitten mitä tulevaisuuden supertekoälyt ihmisillä tekevät, jos ihmiset ei osaa mitään.
Lapsilla pitäisi olla omat kirjat, joihin voisivat sitten laskea asioita marginaaliin ja tehdä selventäviä muistiinpanoja. Siinä mielessä tietysti kirjojen kierrättäminen on heikentää automaattisesti oppimista kun ei voi tehdä marginaaliin omia laskuja. Samoin lapsilla pitää olla oma vihko jokaiselle oppiaineelle. Perinteinen vihko ja käsin laskeminen ovat parhaita työkaluja lapselle. Tietokoneen käyttäminen heikentää aika huomattavasti ymmärrystä. Vain itse laskemalla oppii. Se on tietysti hirvittävän työlas tapa oppia, mutta monelle ei ole muuta vaihtoehtoa.
Oppikirjoissa ei pitäisi säästää. Kunnollinen oppikirja auttaa huomattavasti oppimista. Sieltä voi lukea omaan tahtiin ja miettiä asiaa rauhassa. Joku monistepinkka on kyllä peruskoulutasolla huono asia. Sitten kun menee jatko-opintoihin niin monisteniput tuli ainakin itselle tutuksi mutta kyllä hyvin suunniteltu ja taiten tehty kirja on silti parasta mitä voi lapselle antaa. Miten voi olla mahdollista, ettei Suomen kaltaisessa, kuitenkin suhteellisen vauraassa maassa, ole edes oppikirjoihin varaa; vaikka niitä oli omassa lapsuudessa joka aineelle varaa ostaa. No nyt ilmeisesti kaikki rahat menevät tietokoneisiin. Aikanaan omassa lapsuudessa ei tietokoneita ollut ja jos oli niin kyllä ne opetusohjelmat olivat kokolailla surkeita oppimisen kannalta. Perinteinen oppikirja, paperimuistiinpanot ja oppikirjan marginaaliin kirjoitettavat kommentit ovat parhaat tavat oppia. Perinteistä kirjaa ei voita mikään oppimisessa. Sieltä voi innokas oppilas lukea jo seuraavan tunnin asiat ja siten pysyä kärryille. Lisäksi jos on koulusta pois niin silloin voi kirjasta lukea mitä olisi opetettu koulussa. Nyt jos ei ole koulussa kun ei ole kirjoja niin heti tippuu pois kärryiltä. Aikanaan olin aika paljon koulusta pois ja en käynyt kun pari kertaa kuukaudessa kääntymässä ja hyvin silti pärjäsin. Matematiikassaa ja fysiikassa olin koulun paras oppilas vaikken edes käynyt kääntymässä koulussa. Historia ja muut satuaineet ei ihan yhtä hyvin menneet. Ei kiinnostanut yhtään. Tykkäsin matematiikasta ja fysiikasta kun niissä pääsi hyviin tuloksiin helpolla. Ainakin meillä oli sellainen käytäntö, että jos et ollut tunnilla, et saanut kovinkaan hyvää numeroa vaikka olisit osannut asiat kuinka hyvin tahansa. Keskityin sitten niihin aineisiin missä ei tarvinnut olla paikalla.
