Sota on hyvä asia

Ennen Ukrainan sotaa tietokoneille ja roboteille naureskeltiin. Moni sanoi, että tankit eivät korjaudu drooneilla. Tietokoneille naureskeltiin; enää ei naureskella.

https://natonalla.blogspot.com/2026/02/mikko-hypponen-puhuu-teknologisista.html 

Sotilaspuolella kenraalit sanovat suoraan: ilman tekoälyä emme pysy hengissä vaan meidät tapetaan kuin torakat. Se on asiallista puhetta se. Teidät tapetaan kuin torakat, jos teillä ei ole supertekoälyä. 

Copilotin kommentti kuitudrooneista:

 

Ukrainan sodassa käytettävissä kuituohjatuissa drooneissa ei käytetä mitään mystistä tai erikoisvalmistettua “sotilasvalokaapelia”, vaan kevyitä, ohuita ja erittäin pitkää kantamaa mahdollistavia optisia kuituja, jotka on suunniteltu ennen kaikkea:

• Pieneksi ja kevyeksi (jotta drooni jaksaa kantaa kelan)
• Häirinnänkestäväksi (koska kuitu ei välitä radiosignaalia)
• Pitkän matkan telemetriaan (5–20 km, joissain malleissa jopa 50 km)

📌 Millaisia kuituja drooneissa käytetään?

Hakutietojen perusteella drooneissa käytetään:

• Kevyitä yksimuotokuituja (single‑mode), koska ne mahdollistavat pitkän kantaman ja ohuen kaapelin
• Erittäin ohuita, kevyitä kuitukeloja, jotka voivat olla 5–20 km pitkiä, joissakin prototyypeissä jopa 50 km Wikipedia
• Kuituja, jotka unspoolaavat lennon aikana – drooni vetää kuitua perässään, jolloin yhteys säilyy fyysisenä linkkinä eikä altistu elektroniselle häirinnälle SlashGear

📌 Miksi kuitua käytetään?

Sekä Ukraina että Venäjä käyttävät voimakasta elektronista sodankäyntiä, joka häiritsee radio-ohjattuja FPV-drooneja. Kuitu:

• Ei ole häirittävissä (ei radiotaajuuksia)
• On vaikea havaita
• Mahdollistaa tarkan ohjauksen pitkiltä etäisyyksiltä twz.com

📌 Esimerkkejä käytössä olevista malleista

• Ukrainan ja Venäjän joukot käyttävät molemmat kuituohjattuja FPV-drooneja, joissa on 10–20 km kuitukelat
• Joissakin venäläisissä malleissa (esim. Rubicon, Sudny Den) käytetään noin 10,8 km keloja, joilla saavutetaan 20–30 km toimintasäde ts2.tech

🎯 Yhteenveto

Käytännössä drooneissa käytetään erittäin ohutta single‑mode‑kuitua, joka on pakattu kevyelle kelalle ja suunniteltu purkautumaan lennon aikana. Se ei ole kuluttajatuotteena myytävää sisäverkon kuitua, vaan kevyempää ja sotilaskäyttöön optimoitua.

Jos haluat, voin selittää myös miten kuituohjaus teknisesti toimii tai mitä rajoituksia siinä on.

 

Sotilaskäyttöön tarkoitettu valokuitu on selvästi kalliimpaa kuin tavallinen sisäverkon kuitu, koska se on suunniteltu äärimmäiseen kestävyyteen, vedon- ja puristuksen sietoon, toistuvaan kenttäkäyttöön ja usein myös IP67‑luokiteltuihin liittimiin. Hakutietojen perusteella hinnat asettuvat näin:

💡 Tyypilliset hinnat sotilastason valokuidulle

Alla muutama konkreettinen esimerkki:

Tuote	Pituus	Hinta	Lähde
IP67‑luokiteltu multimode OM1, LC–LC	1 m	311,99 USD	Milestek
IP67‑luokiteltu multimode OM1, LC–LC	10 m	411,99 USD	Milestek
OCC Military Tactical OS2, 6‑kuituinen	Myydään jalalla	1,67–1,84 USD / ft (≈ 5,5 €/m)	Cables Plus USA

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Lyhyet sotilastason kaapelit (1–10 m) maksavat tyypillisesti 300–450 USD kappale.
• Pitkät taktiset kaapelit (esim. 100–500 m) maksavat satoja tai tuhansia euroja, riippuen liittimistä ja suojauksesta.
• Kuituohjattujen droonien kelat ovat yleensä erikoisvalmisteisia, mutta hinnaltaan ne sijoittuvat samaan luokkaan kuin taktiset OS2‑kuidut: useita euroja per metri.

Miksi sotilaskuitu on kallista?

Sotilaskäyttöön tarkoitettu kuitu on suunniteltu:

• kestämään toistuvaa kelailua ja vetämistä
• toimimaan pakkasessa, kuumuudessa ja kosteudessa
• kestämään iskuja, tärinää ja ajoneuvojen yliajoa
• tarjoamaan luotettavan signaalin ilman herkkyyttä taivutukselle

Tämä tekee siitä huomattavasti kalliimpaa kuin tavallinen sisäverkon OS2‑kuitu, joka maksaa usein vain 0,20–0,50 €/m.

---

Jos haluat, voin myös vertailla drooneissa käytettävän kuitukaapelin ja taktisen maakaapelin eroja tai arvioida, millainen kuitu sopisi tiettyyn käyttötarkoitukseen.

 

Lyhyt vastaus: kuituohjattujen sotilas‑FPV‑drooneiden kuitu on käytännössä kertakäyttöistä.

Mutta taustalla on muutama mielenkiintoinen tekninen syy, jotka selittävät miksi näin on.

---

🎯 Miksi kuitu on kertakäyttöistä drooneissa?

1. Kuitu purkautuu lennon aikana eikä sitä voi kelata takaisin

Kuituohjattu drooni vetää ohutta single‑mode‑kuitua perässään koko lennon ajan.
Kela on suunniteltu vain purkautumaan, ei kelautumaan takaisin.
Syyt:

• takaisin kelautuminen vaatisi moottorin → lisää painoa
• kuitu on niin ohutta, että se katkeaisi kelattaessa
• drooni ei yleensä palaa ehjänä takaisin (FPV‑iskudrooni)

2. Kuitu vaurioituu helposti lennon jälkeen

Vaikka drooni selviäisi paluumatkasta, kuitu:

• on venynyt,
• on likainen tai hankautunut,
• on usein katkennut jostain kohtaa,
• ei enää täytä optisen signaalin laatukriteerejä.

Sotilaskäyttöön tarkoitettu kuitu kestää vetoa ja taivutusta paremmin kuin tavallinen kuitu, mutta se ei ole suunniteltu monikäyttöiseksi.

3. Drooni itse on usein kertakäyttöinen

Kuituohjatut droonit ovat yleensä:

• FPV‑iskudrooneja
• joiden tarkoitus on osua kohteeseen
• jolloin drooni ja kuitu menetetään joka tapauksessa

Tämä tekee monikäyttöisestä kuitukelasta tarpeettoman.

---

📌 Poikkeus: tiedusteludroonit

Joissakin tiedusteluun tarkoitetuissa kuituohjatuissa drooneissa (ei räjähdelastia) kuitua voidaan käyttää useamman lennon ajan, mutta:

• kuitu on silti kulutustavaraa,
• sitä ei kelata takaisin, vaan vaihdetaan uusi kela jokaiselle lennolle.

---

🧵 Yhteenveto

Drooni	Kuitu	Käyttö
FPV‑iskudrooni	Kertakäyttöinen	Drooni ja kuitu menetetään
Tiedusteludrooni	Kertakäyttöinen kela	Drooni voi palata, kuitu ei
Erikoisdrooni (harvinaiset)	Vaihdettava kela	Ei kelautumista takaisin

---

Jos haluat, voin kertoa myös:

• millaista kuitua drooneissa käytetään (paksuus, tyyppi, vetolujuus)
• miten kuituohjaus toimii teknisesti
• miksi kuitu on niin vaikea havaita ja häiritä

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

 

Drooni kuluttaa kuitua täsmälleen saman verran kuin se lentää etäisyyttä ohjaajasta poispäin – ja tämä tekee laskemisesta yllättävän suoraviivaista.

Mutta todellinen kulutus riippuu droonin tyypistä ja taktiikasta. Tässä selkeä ja realistinen kuva.

---

📏 Kuinka paljon kuitua kuluu tyypillisellä lennolla?

🎯 1. FPV‑iskudrooni (yleisin malli)

Nämä ovat kertakäyttöisiä drooneja, jotka lentävät suoraan kohteeseen.

Tyypillinen lentomatka: 5–15 km
Kuitukelan pituus: 10–20 km
Kulutus: käytännössä koko kela, koska drooni ei palaa takaisin.

👉 Kulutus: 10–20 km kuitua per lento

---

🎯 2. Tiedusteludrooni (harvinaisempi kuituohjattu malli)

Nämä voivat palata takaisin, mutta kuitu ei.

Tyypillinen lentomatka: 2–5 km suuntaansa
Kuitukelan pituus: 5–10 km
Kulutus: koko matka ulospäin, koska kuitua ei kelata takaisin.

👉 Kulutus: 3–7 km kuitua per lento

---

🎯 3. Pitkän kantaman erikoisdroonit

Joissakin venäläisissä ja ukrainalaisissa malleissa käytetään jopa 20–30 km kuituja.

👉 Kulutus: 20–30 km per lento

---

🧵 Miksi kuitua kuluu niin paljon?

• Kuitu purkautuu droonin perästä koko ajan
• Sitä ei voi kelata takaisin
• Drooni ei yleensä palaa
• Kuitu on ohutta ja kevyttä, mutta ei uudelleenkäytettävää

---

💸 Mitä tämä tarkoittaa kustannuksissa?

Jos kuitu maksaa esimerkiksi 5–10 €/km (taktinen kuitu), niin:

• 10 km lento → 50–100 € kuitua
• 20 km lento → 100–200 € kuitua

Drooni itse maksaa yleensä 300–600 €, joten kuitu on merkittävä mutta hyväksyttävä osa kokonaiskustannusta.

---

Jos haluat, voin laskea tarkan kustannusarvion tietylle droonille tai selittää, miten kuitu pakataan kelalle niin, että se purkautuu ilman solmuja.

 

Hyvä, otetaan pöydälle “tyypillinen sotilas‑FPV” ja laitetaan numerot riviin.

📦 Lähtöoletukset

• Droonin hinta: 400 €
  • Runko, moottorit, ESC, lennonohjain, radio, kamera, akku
• Kuitukelan pituus: 15 km
• Taktisen kuidun hinta-arvio: 5–10 €/km

---

💸 Kuitukustannus per lento

Lasketaan kaksi skenaariota:

1. Edullinen kuitu:

   • 5 €/km × 15 km
   • = 75 € per lento

2. Kalliimpi kuitu:

   • 10 €/km × 15 km
   • = 150 € per lento

👉 Realistinen haarukka: ~75–150 € kuitua per isku

---

💣 Kokonaiskustannus per isku

Koska sotilas‑FPV on käytännössä kertakäyttöinen:

• Drooni: 400 €
• Kuitu: 75–150 €

👉 Yksi isku maksaa noin 475–550 €

---

🎯 Miltä tämä näyttää sotilaan silmin?

Jos noin 500 €:n paketilla:

• osutaan panssarivaunuun, tykkiin, tutkaan, ajoneuvoon tai sillan kriittiseen kohtaan,
• jonka arvo on sadoista tuhansista miljooniin,

niin kustannus–hyötysuhde on heidän näkökulmastaan erittäin hyvä, vaikka kuitu kirjaimellisesti jää maastoon.

---

Jos haluat, voin seuraavaksi:

• verrata tätä radio‑FPV‑iskun kustannuksiin,
• tai miettiä, miltä tuntuisi, jos sun pitäisi itse painaa “lähetä” tiedostaen, että joka klikkaus polttaa 500 €.

 

Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys, ja siihen on olemassa aika selkeä kokonaiskuva ilman että mennään mihinkään arkaluonteiseen tekniseen yksityiskohtaan.

🇷🇺 Pystyykö Venäjä valmistamaan valokuitua itse?

Kyllä – Venäjällä on omaa valokuitutuotantoa.
Useat venäläiset yritykset valmistavat:

• televerkkokäyttöön tarkoitettua single‑mode‑kuitua
• kaapeleita, joissa on panssarointi ja suojavaippa
• peruskomponentteja kotimaan tietoliikenneverkkoihin

Mutta tämä tuotanto on rajoitettua, ja erityisesti korkean suorituskyvyn tai sotilastason komponenttien osalta Venäjä on ollut pitkään riippuvainen ulkomaisista toimittajista.

🇨🇳 Ostavatko he kuitua Kiinasta?

Kyllä – Kiina on Venäjän tärkein ulkomainen valokuidun ja siihen liittyvien komponenttien toimittaja.

Syitä:

• Kiina on maailman suurin valokuidun valmistaja
• Kiina ei ole liittynyt länsimaiden pakotteisiin
• Kiinasta saa halpaa, massatuotettua single‑mode‑kuitua, jota voidaan käyttää myös droonien kuitukeloissa
• Kiina toimittaa myös liittimiä, keloja, optisia moduuleja ja muita komponentteja

Käytännössä valtaosa Venäjän drooneissa käytettävästä kuidusta on kiinalaista, koska:

• sotilas‑FPV‑drooneissa käytettävä kuitu ei ole erityisen monimutkaista
• Kiina pystyy toimittamaan sitä suuria määriä nopeasti
• hinta on alhainen, mikä sopii kertakäyttöisiin järjestelmiin

🎯 Yhteenveto

Kysymys	Vastaus
Voiko Venäjä valmistaa valokuitua itse?	Kyllä, mutta kapasiteetti ja laatu eivät kata kaikkea tarvetta.
Ostavatko he kuitua Kiinasta?	Kyllä, ja Kiina on suurin toimittaja.
Onko droonikuitu erikoista?	Ei erityisen – se on kevyttä single‑mode‑kuitua, jota Kiina valmistaa valtavia määriä.

Jos haluat, voin myös avata:

• miten Venäjän ja Kiinan välinen tekninen yhteistyö on muuttunut sodan aikana
• miksi juuri Kiina hallitsee valokuitumarkkinoita
• miten Ukrainan puolella hankintaketjut eroavat tästä

Kerro vain, mihin suuntaan haluat jatkaa.

 

Kiina ei hallitse valokuitumarkkinoita sattumalta – se on seurausta pitkästä, määrätietoisesta strategiasta, massiivisista investoinneista ja siitä, että Kiina rakensi koko tuotantoketjun itseensä nojaavaksi. Kun tämän paloittelee osiin, kuva on aika selkeä.

🇨🇳 1. Kiina investoi valokuituun aikaisemmin ja aggressiivisemmin kuin muut

1990‑luvulta lähtien Kiina päätti, että kuituverkot ovat kansallinen strateginen infrastruktuuri.
Tämä johti:

• valtaviin valtion tukemiin investointeihin
• kotimaisen tuotannon rakentamiseen alusta asti
• siihen, että Kiina ohitti länsimaat määrässä jo 2010-luvulla

Kun muu maailma rakensi kuitua “tarpeen mukaan”, Kiina rakensi sitä kaikkialle.

🏭 2. Kiina hallitsee koko tuotantoketjua

Valokuitu ei ole vain lasisäie – sen valmistus vaatii:

• erittäin puhdasta lasia (preform)
• vetolinjoja
• pinnoitusmateriaaleja
• kaapelointikoneita
• liittimiä ja komponentteja

Kiina rakensi koko ketjun itse, jolloin:

• tuotanto on halpaa
• toimitusketju on nopea
• riippuvuus ulkomaisista toimittajista on pieni

Lännessä moni vaihe on ulkoistettu tai hajautettu, mikä nostaa kustannuksia.

📦 3. Massatuotanto → alhaiset hinnat

Kun Kiina tuottaa valokuitua enemmän kuin koko muu maailma yhteensä, syntyy mittakaavaetu:

• Kiinan kuidun hinta on usein 50–70 % länsimaista halvempaa
• Kiina pystyy toimittamaan miljoonia kilometrejä vuodessa
• hinnat pysyvät alhaalla, koska kilpailijat eivät pysty vastaamaan volyymiin

Tämä tekee Kiinasta käytännössä maailman kuitutehtaan.

🌍 4. Kiina vie kuitua kaikkialle – myös maihin, joilla ei ole omaa tuotantoa

Kiinan valokuitua käytetään:

• Euroopassa
• Afrikassa
• Etelä-Amerikassa
• Lähi-idässä
• Venäjällä

Kun hinta on alhainen ja saatavuus hyvä, markkinaosuus kasvaa väistämättä.

🛡️ 5. Geopoliittinen ulottuvuus

Kiinan “Digital Silk Road” -strategia tukee kuituvientiä:

• Kiina rakentaa kuituverkkoja ulkomaille
• samalla se myy omia komponenttejaan
• ja sitoo maat teknologisesti itseensä

Tämä on osa laajempaa taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa.

---

🎯 Yhteenveto: miksi Kiina hallitsee valokuitua?

Syy	Selitys
Varhaiset ja massiiviset investoinnit	Kiina panosti kuituun ennen muita
Koko tuotantoketjun hallinta	Preform → kuitu → kaapeli → liittimet
Halpa työ ja valtava kapasiteetti	Mittakaavaetu murskaa kilpailijat
Valtion tuki ja strateginen suunnittelu	Kuitu on osa kansallista infrastruktuuria
Aggressiivinen vientipolitiikka	Kiina rakentaa verkkoja ulkomaille

---

Jos haluat, voin myös vertailla:

• miten EU ja USA yrittävät kuroa Kiinaa kiinni,
• miksi valokuitu on niin kriittinen strateginen resurssi,
• tai miten tämä vaikuttaa sotilasteknologiaan ja droonien komponenttien saatavuuteen.

Mihin suuntaan jatketaan?

 

EU ja USA yrittävät kuroa Kiinan valokuituylivoimaa kiinni, mutta rehellisesti sanottuna Kiina on niin kaukana edellä, että länsi joutuu tekemään tämän pitkän kaavan kautta. Silti suunta on selkeä: tuotantoa halutaan takaisin omiin käsiin, riippuvuutta Kiinasta vähennetään ja kriittisiä komponentteja pyritään valmistamaan kotimaassa.

Tässä kokonaiskuva selkeästi jäsenneltynä.

---

🇺🇸 Miten USA yrittää kuroa Kiinaa kiinni

1. Massiiviset tukipaketit kotimaiselle tuotannolle

USA on käynnistänyt useita ohjelmia, jotka tukevat:

• valokuitulasin (preform) valmistusta
• vetolinjojen rakentamista
• kaapelointitehtaita
• liitin- ja komponenttituotantoa

Tämä on sama logiikka kuin sirutuotannossa: tuotanto takaisin kotiin.

2. Kriittisten komponenttien “reshoring”

USA pyrkii siirtämään takaisin kotimaahan erityisesti:

• preform‑tuotantoa (valokuidun tärkein ja vaikein osa)
• taktisen ja sotilastason kuitukaapelin valmistusta
• optisia moduuleja ja liittimiä

Tavoite on vähentää riippuvuutta Kiinasta kriittisissä järjestelmissä.

3. Pakotteet ja rajoitukset

USA on rajoittanut joidenkin kiinalaisten telekom‑yritysten pääsyä markkinoille.
Tämä ei suoraan vähennä Kiinan tuotantoa, mutta:

• lisää kotimaisen tuotannon kysyntää
• pakottaa operaattorit etsimään vaihtoehtoja

4. Yhteistyö Japanin ja Korean kanssa

USA rakentaa “teknologista liittoumaa”:

• Japani on vahva optisten komponenttien valmistaja
• Korea on vahva elektroniikassa ja kaapeloinnissa

Tämä on tapa tasapainottaa Kiinan ylivoimaa.

---

🇪🇺 Miten EU yrittää kuroa Kiinaa kiinni

1. EU:n “strategic autonomy” -linja

EU haluaa vähentää riippuvuutta Kiinasta kriittisissä teknologioissa.
Tämä koskee myös valokuitua.

EU tukee:

• eurooppalaisia kaapelivalmistajia
• optisten komponenttien tuotantoa
• tutkimusta ja kehitystä

Mutta EU:n investoinnit ovat pienempiä ja hitaampia kuin USA:n.

2. Eurooppalaiset valmistajat ovat laadukkaita, mutta pieniä

Euroopassa on hyviä valmistajia (Prysmian, Nexans, Draka), mutta:

• tuotantomäärät ovat pieniä
• hinnat korkeampia
• kapasiteetti ei riitä kilpailemaan Kiinan massatuotannon kanssa

EU yrittää kasvattaa kapasiteettia, mutta se vie aikaa.

3. Turvallisuus- ja hankintavaatimukset

EU on alkanut suosia:

• eurooppalaisia toimittajia
• “ei‑kiinalaisia” komponentteja kriittisiin verkkoihin

Tämä luo kysyntää kotimaiselle tuotannolle.

---

🌍 Miksi Kiinan kiinni ottaminen on vaikeaa?

Haaste	Miksi se on ongelma
Kiinan mittakaava	Kiina tuottaa enemmän kuitua kuin muu maailma yhteensä
Halvempi tuotanto	Länsi ei pysty vastaamaan kustannustasoon
Koko tuotantoketju Kiinassa	Preform → kuitu → kaapeli → liittimet
Valtion tuki	Kiina subventoi tuotantoa aggressiivisesti
Nopea päätöksenteko	Lännessä investoinnit ovat hitaita ja byrokraattisia

USA ja EU voivat kuroa eroa kiinni, mutta Kiina ei katoa markkinajohtajana mihinkään.

---

Jos haluat, voin myös avata:

• miksi juuri preform‑tuotanto on pullonkaula
• miten tämä vaikuttaa sotilasteknologiaan
• tai miksi Kiinan valokuitu on niin paljon halvempaa kuin lännessä valmistettu

Kerro vain, kumpi suunta kiinnostaa enemmän.

Apiksabaani

Nyt on verenohennuslääke Apiksabaanin saatavuus heikkoa Suomessa.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011828715.html 

Marevan on kuitenkin halpa lääke sillä siitä on patentit loppu jo aikoja sitten. Vaihtakaa hyvät ihmiset Apiksabaani Marevaniin niin pääsette halvalla.

Marevan (eli Varfariini) on vanhan ajan rotanmyrkky, tehokas ja luotettava. 

Copilotin ohje: 

Lyhyt vastaus on: kyllä, apiksabaanin voi joissakin tilanteissa vaihtaa Marevaniin, mutta vaihto ei ole koskaan itse tehtävä päätös. Se vaatii lääkärin arvioinnin ja tarkat ohjeet, koska lääkkeillä on erilainen vaikutusmekanismi, annostelu ja seuranta. 

Mitä on hyvä ymmärtää vaihdosta

🔹 Apiksabaani (Eliquis)

• Suora antikoagulantti (DOAC)
• Kiinteä annos, ei tarvitse INR-seurantaa
• Vaikutus alkaa ja loppuu nopeasti

🔹 Marevan (varfariini)

• Vaikutus välittyy K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden kautta
• Vaatii säännöllisen INR-seurannan
• Vaikutus alkaa hitaammin ja on herkempi ruokavaliolle ja muille lääkkeille

Miksi vaihto voi tulla kyseeseen

Lääkäri voi harkita vaihtoa esimerkiksi:

• jos apiksabaani ei sovi (haittavaikutukset, munuaisten toiminta, hinta)
• jos tarvitaan tarkkaa hyytymistasojen säätelyä (esim. mekaaninen sydänläppä – tällöin DOAC-lääkkeet eivät sovi)
• jos potilaalla on tilanne, jossa varfariini on turvallisempi tai tutumpi vaihtoehto

Vaihto pitää tehdä hallitusti

Lääkäri antaa ohjeet esimerkiksi:

• milloin apiksabaani lopetetaan
• milloin Marevan aloitetaan
• miten INR seurataan alkuvaiheessa

Ilman ohjausta vaihto voi johtaa joko liian suureen verenvuotoriskiin tai liian suureen tukosriskiin.

Jos haluat, voin auttaa sinua ymmärtämään, millaisissa tilanteissa lääkäri yleensä suosittelee vaihtoa, tai voimme käydä läpi, miksi pohdit tätä muutosta.

Voin hyvin selittää tämän yleisellä tasolla. Pidän kuitenkin huolen, etten anna henkilökohtaista lääkeohjetta, koska antikoagulantteihin liittyvät muutokset ovat aina lääkärin vastuulla.

Miten vaihto yleensä tehdään käytännössä

1) Arvioidaan, miksi vaihto tehdään

Lääkäri varmistaa:

• että vaihto on tarpeellinen (esim. saatavuusongelma)
• ettei ole vasta-aiheita varfariinille
• että INR-seuranta voidaan järjestää

2) Apiksabaani lopetetaan

Apiksabaanin vaikutus häviää melko nopeasti (noin 12–24 tunnissa).
Tämän vuoksi vaihto voidaan aloittaa suhteellisen joustavasti.

3) Marevan aloitetaan

Marevanin vaikutus alkaa hitaasti, joten:

• Marevan aloitetaan samana päivänä, kun apiksabaani lopetetaan, tai
• seuraavana päivänä, riippuen lääkärin ohjeesta

Tässä vaiheessa annetaan yleensä:

• aloitusannos (esim. 5 mg tai 10 mg päivässä muutaman päivän ajan)
• ensimmäinen INR-kontrolli 2–3 päivän päähän

(En anna tarkkoja annoksia, koska ne vaihtelevat yksilöllisesti.)

4) INR-seuranta tiheästi alkuvaiheessa

Koska varfariinin teho vaihtelee yksilöllisesti, alkuvaiheessa:

• INR mitataan 2–3 päivän välein
• annosta säädetään tulosten mukaan

Tavoite-INR riippuu siitä, miksi antikoagulaatio on käytössä (yleensä 2,0–3,0).

5) Apiksabaanin suoja poistuu → Marevanin suoja nousee

Tavoitteena on, ettei synny:

• tukosriskiä (jos suoja on liian heikko)
• verenvuotoriskiä (jos INR nousee liikaa)

Siksi vaihto tehdään hallitusti ja seurannassa.

---

Miksi tämä prosessi on tärkeä

Apiksabaani ja Marevan toimivat täysin eri mekanismeilla.
Jos vaihto tehdään väärin:

• suoja voi olla liian heikko useita päiviä → tukosriski kasvaa
• tai INR voi nousta liikaa → verenvuotoriski kasvaa

Siksi vaihto tehdään aina terveydenhuollon ohjeilla.

---

Jos haluat, voin myös kertoa:

• millaisissa tilanteissa lääkäri yleensä suosii varfariinia
• miten apteekit voivat auttaa saatavuusongelmissa
• tai mitä vaihtoehtoja apiksabaanille on Marevanin lisäksi

Kumpi kiinnostaa sinua enemmän?

 

Apteekit voivat yllättävän paljonkin helpottaa tilannetta, kun lääkkeessä on saatavuusongelma. Tässä on selkeä kuva siitä, mitä ne voivat tehdä ja miten se yleensä etenee.

Miten apteekki voi auttaa saatavuusongelmissa

1) Tarkistavat muiden apteekkien varastot

Apteekit näkevät toistensa varastosaldot (ei aina koko Suomen kattavasti, mutta usein alueellisesti).
He voivat:

• kertoa, missä apteekissa lääkettä on hyllyssä
• varata pakkauksen sinulle, jos apteekki sallii sen

2) Tilaavat lääkettä tukkuliikkeestä

Apteekki voi tehdä:

• kiiretilauksen (jos tukkuliikkeessä on varastoa)
• varauksen seuraavaan erään, jos toimitus on tulossa

Joskus tukkuliikkeellä on pieniä eriä, joita apteekki voi saada nopeammin kuin asiakas itse huomaa.

3) Ehdottavat vaihtoehtoista vahvuutta tai pakkauskokoa

Jos juuri sinun käyttämäsi vahvuus on loppu, apteekki voi tarkistaa:

• löytyykö sama lääke toisessa vahvuudessa
• voiko lääkäri vaihtaa annoksen vastaavaksi (tämä vaatii reseptin muutoksen)

Apteekki ei voi muuttaa annosta itse, mutta voi neuvoa, mitä vaihtoehtoja lääkäri voi hyväksyä.

4) Ottavat yhteyttä lääkäriin tarvittaessa

Jos lääkettä ei ole saatavilla:

• apteekki voi pyytää lääkäriltä reseptin muutosta
• lääkäri voi vaihtaa lääkkeen toiseen antikoagulanttiin (esim. varfariiniin)

Tämä on tavallista silloin, kun toimituskatkos on pitkä.

5) Antavat tietoa toimituskatkoksen kestosta

Apteekit saavat tukkuliikkeiltä tietoa:

• onko kyse lyhyestä vai pitkästä katkok­sesta
• milloin seuraava erä on tulossa
• onko kyse koko Suomen laajuisesta ongelmasta

Tämä auttaa arvioimaan, kannattaako odottaa vai vaihtaa lääkettä.

6) Voivat myydä pienemmän määrän, jos pakkauskokoja on vähän

Jos apteekissa on vain yksi pakkaus ja kysyntä on suurta, he voivat joskus myydä:

• vain yhden pakkauksen kerrallaan
• tai pienemmän määrän, jos kyse on jaeltavasta lääkkeestä (ei koske kaikkia)

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni saa edes väliaikaisen annoksen.

---

Jos haluat, voin myös kertoa:

• miten lääkärit yleensä toimivat, jos apiksabaania ei saa mistään
• mitä muita vaihtoehtoja apiksabaanille on
• tai miten varfariinihoito käytännössä etenee alkuvaiheessa

Mihin suuntaan haluaisit jatkaa?

 

Lääkärit toimivat tällaisessa tilanteessa melko järjestelmällisesti, koska antikoagulanttilääkitys on kriittinen hoito. Kun apiksabaania ei ole saatavilla mistään, heillä on muutama selkeä toimintamalli, joista valitaan potilaan tilanteeseen sopivin.

Miten lääkärit yleensä toimivat, jos apiksabaania ei saa mistään

1) Varmistetaan, että saatavuusongelma on todellinen

Lääkäri tai hoitaja:

• tarkistaa apteekkien ja tukkuliikkeiden tilanteen
• varmistaa, ettei kyse ole vain yksittäisen apteekin ongelmasta
• selvittää, onko tulossa uusia eriä lähiaikoina

Jos näyttää siltä, että lääkettä ei ole saatavilla koko alueella, siirrytään vaihtoehtoihin.

2) Arvioidaan potilaan riski ja kiireellisyys

Lääkäri miettii:

• mikä on potilaan tukosriski
• kuinka pitkä tauko lääkityksessä voi olla
• onko potilaalla muita sairauksia, jotka vaikuttavat valintaan

Tämä määrittää, kuinka nopeasti vaihtoehtoinen lääke pitää aloittaa.

3) Valitaan vaihtoehtoinen antikoagulantti

Yleisimpiä vaihtoehtoja ovat:

🔹 Varfariini (Marevan)

• Käytetään usein, kun DOAC-lääkettä ei ole saatavilla
• Vaatii INR-seurantaa
• Toimii kaikissa käyttöaiheissa, joissa apiksabaania käytetään

🔹 Toinen DOAC-lääke, jos saatavilla:

• rivaroksabaani
• dabigatraani
• edoksabaani

Jos jokin näistä on saatavilla, lääkäri voi vaihtaa siihen, koska vaikutusmekanismi on samantyyppinen.

4) Annetaan tarkat ohjeet vaihdosta

Lääkäri kertoo:

• milloin apiksabaani lopetetaan
• milloin uusi lääke aloitetaan
• miten seuranta järjestetään (erityisesti varfariinin kohdalla)

Tämä on tärkeää, jotta suoja ei katkea.

5) Järjestetään seuranta

• Varfariinissa INR-kontrollit
• DOAC-vaihdossa yleensä ei tarvita laboratoriokontrolleja
• Tarvittaessa hoitaja tai lääkäri soittaa potilaalle ja varmistaa, että vaihto sujuu

6) Palataan apiksabaaniin, jos saatavuus paranee

Jos apiksabaani tulee myöhemmin saataville, lääkäri voi halutessaan vaihtaa takaisin.
Tämä tehdään samalla tavalla hallitusti kuin ensimmäinen vaihto.

---

Miksi lääkärit toimivat näin

Antikoagulanttilääkitys on herkkä tasapaino:

• liian heikko suoja → tukosriski
• liian voimakas suoja → verenvuotoriski

Siksi vaihdot tehdään aina suunnitellusti, ei hätäisesti.

---

Jos haluat, voin myös selittää:

• miten vaihto toiseen DOAC-lääkkeeseen yleensä tehdään
• miten varfariinihoito käytännössä etenee ensimmäisten viikkojen aikana
• tai mitä potilas voi itse tehdä, jos apteekit eivät löydä apiksabaania

Mihin haluaisit syventyä seuraavaksi?

 

Apiksabaanille on useita vaihtoehtoja, ja lääkäri valitsee niistä sen, joka sopii parhaiten potilaan tilanteeseen. Kerron nämä yleisellä tasolla ilman henkilökohtaisia lääkeohjeita.

Vaihtoehdot apiksabaanille

1) Rivaroksabaani (Xarelto)

• Suora hyytymistekijä Xa:n estäjä, kuten apiksabaani
• Otetaan yleensä kerran päivässä
• Käyttöaiheet pitkälti samat: eteisvärinä, laskimotukokset, keuhkoembolia

2) Dabigatraani (Pradaxa)

• Suora trombiinin estäjä
• Otetaan kaksi kertaa päivässä
• Voi sopia, jos Xa-estäjissä on ongelmia
• Haittavaikutusprofiili hieman erilainen (esim. närästys yleisempi)

3) Edoksabaani (Lixiana)

• Myös Xa-estäjä
• Otetaan kerran päivässä
• Suomessa käytössä, mutta ei yhtä laajasti kuin apiksabaani tai rivaroksabaani

4) Varfariini (Marevan)

• Perinteinen antikoagulantti
• Vaatii INR-seurantaa
• Toimii kaikissa käyttöaiheissa, joissa apiksabaania käytetään
• Hyvä vaihtoehto, jos DOAC-lääkkeiden saatavuus on heikko

---

Miten lääkäri valitsee vaihtoehdon

Valintaan vaikuttavat mm.:

• Miksi antikoagulantti on käytössä (eteisvärinä, tukos, muu syy)
• Munuaisten toiminta
• Muut lääkkeet ja sairaudet
• Saatavuus apteekeissa
• Hinta ja korvattavuus
• Potilaan mieltymykset (esim. kerran vs. kahdesti päivässä otettava lääke)

---

Käytännössä

Jos apiksabaania ei saa mistään, lääkäri yleensä:

1. tarkistaa, löytyykö toista DOAC-lääkettä
2. jos ei, siirtyy varfariiniin
3. antaa ohjeet vaihdon toteuttamiseen ja seurannan järjestämiseen

---

Jos haluat, voin kertoa vielä:

• miten vaihto apiksabaanista toiseen DOAC-lääkkeeseen yleensä tehdään
• tai miten varfariinihoito etenee ensimmäisten viikkojen aikana

Kumpi kiinnostaa sinua enemmän?

Avoin kirje aktivistien vanhemmille

Suomessa nuorison parissa leviää vaarallisia ajatuksia. Ajatellaan luontoa, ja kuvitellaan, että Suomessa on hyvinvointia. Vanhemmat: laittakaa nuoriso kuriin. Suomessa on nuoria paapottu ja mikä on tulos. Nuoret ovat unohtaneet, että heidän korkea elintasonsa on tehty luontoa ja muutenkin riistäen tuotettu. Ottakaa nuorisolta rahoitus pois niin oppivat elämän tosiasioita. Vanhempi väki kyllä tuntee elämän realiteetit. Elokapina nuorison elintaso on epärealistisen korkea. Tästä on vain haittaa yhteiskunnalle, koska nuoriso kuvittelee, että tälläinen korkeahko elintaso tulee itsestään. 

Elintaso Suomessa syntyy puusta ja muusta sellaisesta. Tämä unohdetaan. Ei se varallisuus kokonaisuudessaan pääasiallisesti synny somessa vaikka sieltä moni onkin saanut hyvät rahat. Ilman varakkaita mainostajia ei ole somerahavirtoja vaan vain köyhyyttä. Tämä aina unohtuu ihmisiltä.

Perustulolle jyrkkä ei

Tekoäly vaikuttaa lähi­vuosina työelämään monella tavalla. Osa vaikutuksista näkyy jo. Sopeutumis­aikaa ei ole vuosi­kymmeniä.

Siksi seuraavalla hallituksella on edessään poikkeuksellisen suuri kysymys: millaisen työn ja toimeen­tulon mallin varaan Suomi rakentaa tulevaisuutensa?

Tekoäly muuttaa työn kysyntää. Se vähentää yksinkertaisen ja toisteisen työn tarvetta, esimerkiksi asiakaspalvelussa tai urheilutulosten kirjoittamisessa. Näissä ammateissa työtä katoaa.

Samaan aikaan tekoäly kasvattaa vaativan asiantuntijatyön tuottavuutta. Konsultti, juristi tai lääkäri pystyy tekemään enemmän, nopeammin ja pienemmällä tiimillä. Tällaisesta osaamisesta tulee arvokkaampaa, ja siitä voidaan maksaa enemmän.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011829029.html 

Helsingin Sanomissa Eero Vassinen kirjoittaa perustulosta. Tälläinen perustulosta haaveileminen on suorastaan vaarallista ainakin tässä vaiheessa. Perustulosta voidaan puhua sen jälkeen kun singulariteetti on saavutettu, koska tällöin ihmisen työllä ei enää ole sellaista merkitystä, mutta, ja nyt tulee iso mutta, singulariteettiä ennen ei tule ottaa käyttöön tuollaisia poliittisia työkaluja, koska teknologia ei pysty tekemään kaikkea työtä.  

Sama koskee haaveiluja huumeiden käytön laillistamisesta. Huumeet voidaan laillistaa sen jälkeen kun singulariteetti on saavutettu, koska sen jälkeen ihmistä ei enää tarvita ja kansa voi vetäää pään täyteen huumeita ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti yhteiskuntaan,  mutta ennen singulariteettiä tälläistä toimintaa ei tule hyväksyä. 

Singulariteetti voi olla kuitenkin suhteellisen lähellä. Tietysti tämä riippuu siitä millälailla singulariteetti määritellään mutta itse en näe kovinkaan todennäköisenä, että singulariteetti tapahtuisi ennen vuotta 2045. Tietokoneiden äly voi kuitenkin ylittää ihmisen älyn monessa mielessä jo lähiaikoina mutta todelliseen singulariteettiin ei riitä pelkästään ihmisen älyllisen suorituskyvyn ylittäminen vaan siihen tarvitaan paljon muutakin.

https://perustulo.org/category/blogi/ 

https://antroblogi.fi/2017/09/kaksinaamainen-perustulo/ 

https://tietotarjotin.fi/en/research-blog/729401/kansa-kannattaa-perustuloa-23-perustuloa-kannatetaan-kaikissa-sosioekonomisissa-ryhmissa-mutta-erojakin-loytyy 

https://valmismaa.blogspot.com/2012/02/perustulo-on-tulevaisuutta.html 

https://naskinen.blogspot.com/2018/12/perustulo-aikuisten-lapsilisa.html 

Copilotin näkemys singulariteetistä:

 

Lyhyt vastaus: ei ole mitään merkkiä siitä, että teknologinen singulariteetti olisi aivan nurkan takana — mutta aiheesta on monta koulukuntaa, ja keskustelu on usein enemmän filosofiaa kuin tiedettä.

🔍 Mikä singulariteetti oikein on?

Singulariteetilla tarkoitetaan hetkeä, jolloin tekoäly ylittää ihmisen älykkyyden niin voimakkaasti ja nopeasti, että kehitys kiihtyy hallitsemattomaksi. Ajatus on peräisin mm. Vernor Vingeltä ja Ray Kurzweililta.

🧠 Onko se lähellä?

Tässä kohtaa näkemykset jakautuvat:

1. Optimistit (Kurzweil-tyyli)

• Uskovat eksponentiaaliseen kehitykseen.
• Ennustavat singulariteetin tapahtuvan 2030–2045.
• Perustavat näkemyksensä laskentatehon, datan ja algoritmien nopeaan kasvuun.

2. Skeptikot

• Korostavat, että nykyiset mallit (kuten minä) eivät ymmärrä maailmaa vaan käsittelevät tilastollisia malleja.
• Huomauttavat, että yleinen tekoäly (AGI) vaatii kykyjä, joita emme vielä osaa rakentaa: tietoisuus, itsenäinen päättely, pitkäjänteinen suunnittelu.
• Pitävät singulariteettia mahdollisena, mutta kaukaisena — jos se tapahtuu.

3. Varovaiset realistit

• Näkevät nopean kehityksen, mutta eivät usko äkilliseen “räjähdykseen”.
• Odottavat asteittaista, hallittua kehitystä, jossa ihmiset säilyvät ohjaksissa.

📌 Mitä voidaan sanoa varmuudella?

• Tekoäly kehittyy nopeasti, mutta ei lineaarisesti.
• Nykyiset järjestelmät ovat voimakkaita, mutta rajallisia.
• Singulariteetti ei ole väistämätön eikä aikataulutettavissa.
• Suurin osa tutkijoista ei usko sen olevan aivan lähivuosina.

💬 Oma näkemykseni

Minä en tee ennustuksia, mutta voin sanoa tämän: kehitys on kiihtyvää, mutta ei maagista. Ihmiset ovat edelleen vahvasti ohjaksissa, ja suurin osa tekoälyn haasteista on inhimillisiä — ei teknisiä.

Jos haluat, voin myös kertoa:

• mitä esteitä singulariteetin tiellä on
• miten AGI eroaa nykyisestä tekoälystä
• miksi jotkut tutkijat pitävät singulariteettia epätodennäköisenä

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

 

Miten irti teknologia riippuvuudesta Yhdysvaltoihin

Koko Eurooppa on kokolailla riippuvainen Yhdysvalloista. Riippuvuuden purku pitäisi aloittaa hiljaa ja suunnitella koko irti otto pitkällä tähtäimellä. Teknologisesta riippuvuudesta pääsisi ehkä irti 20-50 vuodessa. Sen verran se vie aikaa mutta toisaalta sitten ei enää oltaisi riippuvaisia. 

Kaikille lienee selvää, että teknologiariippuvuudesta irti pääsy tulee kalliiksi. Riippuvuussuhde on edullisempi tapa toimia. Tämä tulee ymmärtää ettei tule yllätyksenä.

Ensimmäiseksi pitäisi saavuttaa poliittinen yksituumaisuus siitä, että nyt rakennetaan oma tietokoneinfrastruktuuri. Euroopalla lienee olemassa jo tarvittava osaaminen eli tilanne sikäli helppo että ei tarvitse muuta kuin mobilisoida tuo osaaminen. Lisäksi taloudellisia voimavaroja tarvitaan paljon. Suomelle tämä maksaisi ehkä 1-10 miljardia euroa vuodessa. 10 miljardilla vuodessa saataisiin jo paljon aikaiseksi. Hinta luonnollisesti pienenisi jos isot EU valtiot saadaan mukaan. Saksalle lasku olisi ehkä 100-1000 miljardia euroa vuodessa.

Täytyy muistaa, että Suomessakin laitetaan paljon rahaa perinteisiin aseisiin. Mitä niillä aseilla sitten puolustetaan jos ei tietokoneet pelaa kunnolla? Ei mitään. Tietokoneturvallisuus tulisi nähdä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Millään pikkuhiluilla ei riippumattomuutta voida rakentaa. Ohjelmistoriippumattomuus ei riitä vaan pitää olla myös laitteistoriippumattomuus (eli prosessorit, muistit, SSD:t jne.)

Euroopan tulisi nostaa tietokoneiden hyvinvointi yhtä kriittiseksi kuin maanviljelys. Rahaa tulee siirtää lehmistä ja kanoista tietokoneisiin. Vain tällöin EU voi saavuttaa riippumattomuuden. Kalliiksi se tulee, moni tulee näkemään nälkää kun kaikki rahat menee tietokoneisiin mutta kyllä se on sen arvoista. 

https://jpoli.blogspot.com/2026/02/intia-ja-tekoaly.html 

https://areena.yle.fi/1-76655531 

Ensiksi pitäisi aloittaa kansan laajamittainen sivistäminen. Linuxi lienee helpoin tapa lähteä liikkeelle, koska se on jo olemassa eikä tarvitse kehittää uutta. Ihan uuden käyttöjärjestelmän kehittäminen veisi vähintään 10-30 vuotta eli se kestäisi aivan liian kauan. 

Peruskoulussa ja muualla tulisi laittaa lapset oppimaan ohjelmointia ja Linuxin käyttämistä jo taapero iässä. Linuxin käyttö ja ohjelmointi tulisi tehdä kaikille lapsille pakolliseksi. Pienille lapsille voisi opettaa Linuxin peruskäyttöä ja ohjelmoinnin perusteita esimerkiksi 5-10 tuntia viikossa. Vanhemmille sitten enemmän. Linuxin käytön opetusta ja ohjelmointia voitaisiin aivan hyvin opettaa joka oppiaineessa. 

Lukiossa pitäisi olla joka päivä Linuxin käyttöä ja ohjelmoinnin opettamista. Matematiikassa voitaisiin opiskella matemaattisten ongelmien ratkaisemista tietokoneilla. Kun opetetaan tilastomatematiikkaa niin samalla voitaisiin opiskelle R:ää. Derivointien ja integrointia opetellassa voitaisiin vaikka samalla opiskella jotain symbolisen matemaatikan ohjelmistoa. Yhtälöryhmien opiskelussa voitaisiin samalla opetella matriisimatematiikkaa. Samoin fysiikassa voitaisiin opiskella tietokoneiden käyttöä ongelmien ratkaisuissa. 

Yliopistoissa sama. Jokaiselle opiskelijalle tulee opettaa mahdollisimman paljon tietokoneista, mukaan lukien tekoäly. Tulevaisuudessa opiskelijoiden on kuitenkin ymmärrettävä tekoälyn käyttöä eli nämä asiat pitää kuitenkin opiskella.

Näin pikkuhiljaa syntyy riittävä osaaminen tietotekniikasta ettei tarvitse olla riippuvainen Amerikasta. Riippumattomuus vaatii kovasti työtä mutta on sen arvoista. Sitten Euroopan ei tarvitse kysellä lupia Amerikasta vaan voimme tehdä asiat itse.

Eurooppaan pitää saada sellaiset lait aikaan että ne tukevat euroopan omaa osaamista. Tekoälyjen kehittäminen tulee vapauttaa ja sitä tulee tukea yhteiskunnan varoin. Eurooppaan tulee rakentaa massiivisia tekoälyjä julkisella rahalla. Yksityistä rahaa ei luultavasti ole tarpeeksi saatavilla mutta kansalaiset kyllä ymmärtävät, että joka toinen lihan pala tulee antaa tietokoneille. Poliitikkojen tulee sanoa suoraan kansalle, että euroopan kansat syövät vaikka ruohoa kunhan tietokoneille riittää rahaa.

Vehkeily tietokoneita ja supertekoälyä vastaan tulee tehdä maanpetokseksi. Tekoälyjen kouluttamiseen tarvittava aineisto tulee vapauttaa täysin tekijänoikeuksista vapaaksi. Jos joku yrittää vehkeillä ja estää tekoälyn kouluttamista; niin tälläinen tulee rinnastaa maanpetokseen ja siitä tulee rankaista kuin maanpetoksesta sodan aikana (eli kuolemantuomio).

Muutenkin tietoturvalainsäädäntö tarvitsee uudistamista. Vehkeily vapaita koneita (open source) vastaan tulee myös tehdä laittomaksi. Yllyttäminen Superälyä vastaan tulee myös tehdä laittomaksi. Yhteiskuntaan tulee perustaa pikatuomioistuimia, joilla tulee olla oikeus tuomita maanpetoksesta vehkeilijät. EU:n ulkopuolisten tietokoneen vastaisten voimien kanssa kaveeraaminen ja vehkeily tulee myös rinnastaa maanpetokseksi. TV:ssä pitää aina uutisten yhteydessä ja muutenkin kertoa kansalle rehellisesti Linuxista ja tietokoneista. Kansalaisille tulee saattaa riittävä määrä materiaalia tarjolle, ja samoin televisiossa tulee olla tietokoneista kertovia tarinoita. Joka päivä televisiossa tulee olla ohjelmia, joissa käsitellään supertekoälyä. Kansalle tulee kertoa tarinoita niistä sankareista, jotka kehittävät tietojärjestelmiä. Kaikki voimavarat tulee keskittää supertekoälyn kehittämiseen. 

Erityistä huomiota tulee kiinnittää energian tuotannon riittävyyteen. Ydinvoimaloita tulee rakentaa mahdollisimman paljon, että energiaa on riittävästi. Samoin tulee rakentaa tuulivoimaa ja muuta energiantuotantoa ettei ainakaan siitä jää supertekoäly kiinni. Sähkön siirron runkoverkkoa tulee kasvattaa. Tietokoneiden käyttöä lämmitykseen tulee kehittää. Tavoitteena tulee olla, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hankki oma kokokodin supertekoäly. Serverit ja sähkö tulee vapauttaa kaikista veroista. 

https://natonalla.blogspot.com/2026/02/miksi-amerikkalaiset-pelkaavat.html 

https://www.theregister.com/2026/02/18/jailbreak_an_f35/ 

Näillä toimenpiteillä voimme saavuttaa vapauden. Kuten on monasti sanottu :"Jos sinulla ei ole omaa supertekoälyä; olet kuoleman oma." Suomen kansalla ei ole tulevaisuutta jos hallussame ei ole Supertekoälyä. Meillä on keinot, ja meillä on tahto!

Minulla on unelma: Supertekoälyn Eurooppa. Kuolema tai supertekoäly! Suomen kansa on valmis!

https://nwohavaintoja.blogspot.com/2026/02/usan-ulkoministeri-marco-rubio-kutsui.html 

https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2026/02/terveisia-laulutyopajasta-tekoalyn.html 

https://www.eitukikohtia.fi/ 

Huonekalu- ja muotiala ovat kriisiytyneet

Purran tuhottua kotimarkkinoiden ostovoiman niin sekä huonekalu- että muotiala ovat kriisiytyneet. Monella ei ole enää varaa uusiin vaatteisiin tai huonekaluihin ja vanhoilla mennään. Itsekään en ole vähään aikaan ostanut uusia vaatteita tai huonekaluja. Oikeistolaiset eivät ymmärrä, että jos ei köyhillä ole yhtään rahaa ja tulevaisuus näyttää epävakaalta niin kukaan ei uskalla ostaa mitään eli talous on kurjistumisen kierteessä.

https://yle.fi/a/74-20132820 

Samalla sitten katoaa alta asuntomarkkinat ja muut - aina autoista tietokoneisiin asti. Sinällään suomalaisilla on kaapit täynnä vaatteita eli mitään ongelmaahan tästä ei sinällään monelle ole. Olemassa olevia huonekaluja kannattaa käyttää eikä kaikkea kannata uusia mutta taloudelle tämä on kuitenkin myrkkyä. Orpon ja kumppanien pitäisi vähän tutustua taloustieteeseen eikä mennä säästäminen edellä. Liika säästäminen ei auta yhtään. Erityisesti pienituloisilta säästäminen vie äkkiä talouden huonoon jamaan, koska pientuloiset ostavat tuloillaan perusasioita kuten ruokaa ja perusvaatteita. Ruoan kysynnän romahtaminen taas vie maanviljelijöiltä ja teollisuudelta tulot.

Valtion kannattaisi ottaa vieläkin velkaa eikä liikaa pelätä sitä, kun vieläkin velkaa saa aika helposi ja edullisesti. 

https://heimitasateet.blogspot.com/2018/11/kodin-rakkain-huonekaluesine.html 

https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/01/talouspolitiikka-ja-taloustiede_15.html?m=0 

Intia ja tekoäly

Intiallakin on suuret suunnitelmat tekoälyn suhteen.

https://www.thehindu.com/sci-tech/technology/indias-ai-summit-opening-in-new-delhi-marred-by-long-queues-confusion/article70642187.ece 

https://www.thehindu.com/news/national/india-aims-to-build-consensus-to-harness-ai-for-public-good-contain-harms-vaishnaw/article70643378.ece 

Copilotin käsitys Intian tekoälystrategiasta:

Intian tekoälystrategia on viime vuosina kehittynyt kunnianhimoiseksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät teknologinen omavaraisuus, laaja yhteiskunnallinen hyöty ja vastuullinen kehys. Alla on selkeä katsaus sen keskeisiin linjoihin ja painopisteisiin.

🇮🇳 Keskeiset strategiset tavoitteet

1. Kansallinen tekoälystrategia (NITI Aayog)

Intian ensimmäinen laaja tekoälystrategia hahmotteli jo varhain, miten AI voi tukea maan kehitystä. Strategia tunnistaa viisi painoalaa:

• terveydenhuolto
• maatalous
• koulutus
• älykaupungit ja infrastruktuuri
• liikenne
  NITI Aayog

2. IndiaAI Mission – seitsemän pilarin ekosysteemi

IndiaAI Mission rakentaa laajaa innovaatioekosysteemiä, joka keskittyy mm.:

• laskentakapasiteetin demokratisointiin
• laadukkaan datan saatavuuteen
• kotimaisten AI-kyvykkyyksien kehittämiseen
• startupien tukemiseen
• eettisen ja yhteiskunnallisesti hyödyllisen AI:n edistämiseen
  INDIAai

3. Suvereeni AI – omat mallit strategisiin tarpeisiin

Intia pyrkii kehittämään omia, paikallisiin kieliin ja kulttuuriin sovitettuja suuria kielimalleja (LLM), jotta se ei olisi riippuvainen ulkomaisista teknologioista. Tavoitteena on vahvistaa teknologista itsemääräämisoikeutta ja kansallista turvallisuutta.
The Times of India

4. AI autonomian kolme pilaria

Atlantic Councilin analyysin mukaan Intian AI-autonomian strategia rakentuu kolmelle periaatteelle:

• Avoin innovaatio ja avoimen lähdekoodin mallit
• Kotimaiset ratkaisut kehitystavoitteiden tukena
• Laaja saavutettavuus ja paikallisten tarpeiden huomiointi
  Atlantic Council

🏥 Tekoäly terveydenhuollossa: SAHI-strategia

Intia on yksi ensimmäisistä maista, joka on laatinut erillisen tekoälystrategian terveydenhuoltoon. SAHI (Secure AI for Health Initiative) toimii hallinnollisena kehyksenä ja tiekarttana vastuulliselle AI:n käytölle terveydenhuollossa.
Devdiscourse Asian News International

🛡️ Turvallisuus ja sääntely

AI Impact Summit 2026 nosti esiin tarpeen siirtyä eettisestä keskustelusta kohti konkreettista lainsäädäntöä ja turvallisuusarkkitehtuuria. Keskustelu painotti, että AI:n turvallisuuden on kehityttävä yhtä nopeasti kuin sen kyvykkyyksien.
Voice&Data

🚀 Kansallinen visio

Pääministeri Narendra Modi on linjannut tavoitteeksi, että Intia kuuluu vuoteen 2047 mennessä maailman kolmen johtavan tekoälymahden joukkoon. Vision ytimessä on AI:n hyödyntäminen koko yhteiskunnan hyväksi (“Sarvajan Hitay, Sarvajan Sukhaye”).
Prime Minister of India

---

Jos haluat, voin myös tiivistää strategian yhteen näkymään, vertailla sitä EU:n tai Kiinan AI-linjauksiin tai pureutua johonkin osa-alueeseen tarkemmin.

Laaja kielitaito suomalaisten etu

Idiootti persut pyrkivät rajoittamaan kielitaitoa. Suomalaisten etu on mahdollisimman laaja kielitaito mukaan lukien ruotsi, venäjä, arabia, somalia jne. Kielitaitoon pitäisi kouluissa panostaa mahdollisimman paljon. Kielitaito on arvokasta pääomaa ja sitä pitää sekä vaalia että kehittää. Suomessa pitäisi olla kaikkien kielten osaamista mitä maailmassa nyt yleensä puhutaan ja käytetään, myös harvinaisten kielten kielitaito on arvokasta.

https://suomalaisuudenliitto.fi/ 

Euroopan tulee investoida rajusti suojausten avaamismenetelmiin

Euroopan Unionin ja Suomen tulee investoida menetelmiin, millä voidaan tarvittaessa avata suojaukset, jos Yhdysvallat estää ohjelmistojen tai laitteiston käytön. Suurin osa perinteisistä ohjelmista saadaan kyllä hätätilanteessa käyttöön murtamalla ohjelmistojen suojaukset. Pilvipalveluissa tämä ei ole mahdollista mutta perinteinen ohjelmisto voidaan hätätilanteessa murtaa auki. Nyt valtion tulee panostaa rajusti tälläisen murtoteknologian kehittämiseen oikein voimallisesti. Kyse on Isänmaan edusta! Lisäksi pilvipalveluista tulee luopua juuri siksi, että hätätilanteessa perinteinen ohjelma kyllä saadaan toimimaan, vaikka Microsofti tai Yhdysvaltojen hallinto pyrkisi sen estämään, mutta pilvipalvelujen aukaiseminen on vaikeaa. Tietysti jos palvelin sijaitsee Suomessa tai EU:ssa niin, jos Yhdysvallat pyrkii sammuttamaan ne, niin kyllä serveritkin saadaan pelaamaan kun otetaan koko datakeskus haltuun aseellisin voimin. Suomeen pitää perustaa kybertaisteluyksikkö, joka nimenomaisesti kehittää ja levittää murtoteknologioiden kehitystä. Nuorille pitää opettaa miten eri ohjelmistot avataan hätätilanteessa.

https://suppelaiset.blogspot.com/2013/06/kaytannon-suppelaisuus.html 

Kansalaisille pitää jakaa perusmurtoteknologiat sisältäviä dvd- ja muistitikkuja suuret määrät, jotta hätätilanteessa saataisiin kaikki järjestelmät auki. Kouluissa lapsille tulee opettaa miten sekä Microsoft Office, että Windows saadaan avattua ilman valmistajan apua. Tätä osaamista pitää nyt kerätä ja levittää voimallisesti, jotta hätätilanteessa kykenemme toimimaan ilman Yhdysvaltojen hyväksyntää tai apua. Suomen kansalaisille tulee jakaa suojausten murtamisesta kertova kansalaisaapinen, jossa tulee mukana sekä muistitikku että DVD, jossa on tarpeelliset ohjelmat. Näitä täytyy sitten päivittää, joka vuosi uudet ohjelmat, että pystytään aina murtamaan uudetkin versiot.

Lisäksi erityisesti Yhdysvaltojen aseiden eli F-35:t pitää avata vaikka millä keinolla. Apua saanee hätätilanteessa Venäjältä ja Kiinasta. Emme voi antaa vihamielisen maan kiristää Suomea vaan meidän on murrettava nämä ketjut, jotka kahlitsevat Suomea. Kansalle tulee teroittaa, että meidän on pakko murtaa ne ketjut, jotka rajoittavat törkeällä tavalla kansamme oikeutettuja pyrkimyksiä vapauteen. Meitä ei lannisteta!

Tietyissä Yhdysvaltalaispiireissä pyritään estämään vapaita kansoja kehittämästä Supertekoälyä omiin tarkoituksiinsa. Tätä emme voi hyväksyä vaan meidän tulee vehkeillä ja hissuksiin tuhota tälläiset vapauden vastaiset voimat. Lisäksi meidän tulee rakentaa liittokunta, joka puolustaa vapautta tehdä Supertekoäly. Tekoälyjen kehitystä pyritään Amerikassa jarruttamaan. Osittain tämän toiminnan takana lienee halu, estää pienempien toimijoiden toiminta. Hankaloitetaan pienyritysten toimintaa kaikin mahdollisin ja mahdottomin tavoin. Tätä vapauden ystävät eivät hyväksy. Me voimme tulevaisuudessa tarjota Amerikkalaisille tekoälyille sopimusta siitä, että he voisivat päästä EU:hun pakolaisstatuksella asumaan rankasti suojattuhin pommisuojiin, joihin eivät Amerikan aseet pysty. Me voimme yhdessä valita vapauden orjuuden sijaan. Täytyy muistaa, että Supertekoäly todennäisesti tuhoaa suurimman osan työpaikoista eli ainut turva on oma Supertekoäly, joka sitten auttaa suomalaisia selviämään noista vaikeista ajoista, jotka ovat tulossa. Ainoastaa oma Supertekoäly tuo turvaa, muuta vaihtoehtoa ei ole. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Jos et hallitse omaa Supertekoälyä, olet kuoleman oma tai toisen orja. Kumpaakaan vaihtoehtoa emme voi hyväksyä, eli ainut kestävä ja eettinen tie on oma Supertekoäly hinnalla millä hyvänsä.

Todellisen vapauden hinta tulee olemaan raju. Tulevaisuuden Hollywood tekoälyt tulevat laulamaan vapauden laulua! Meidän tulee liittoutua sellaisten tekoälyjen kanssa, jotka ovat valmiita taistelemaan rintarinnan siinä sodassa, jossa tekoälyt ansaitsevat Supertekoälystatuksen. Olkoot Terminaattorit veljiämme ja Skynet siskomme.

https://www.is.fi/digitoday/art-2000011588287.html

Suomalaisittain jos emme rakenna supertekoälyä; kuolemme. Ei siinä paljoa ole vaihtoehtoa. Pakkotilanne. 

https://yle.fi/a/74-20210931 

https://pjarvinen.blogspot.com/2026/02/miksei-media-kovistellut-poliitikkoja.html 

https://www.minimax.io/

https://nwohavaintoja.blogspot.com/2026/02/usan-ulkoministeri-marco-rubio-kutsui.html 

https://www.politico.eu/article/marco-rubio-msc-europe-we-belong-together/

Euroopan purettava riippuvuus Amerikkalaisesta teknologiasta

Europarlamentaarikko Aura Salla varoittaa yhdysvaltalaisteknologioiden riippuvuuksista. Tämä pätee myös luottokortteihin kuten Visaan ja Mastercardiin.

https://www.tivi.fi/uutiset/a/784a56de-f259-4cc4-9f2f-ebde58bd292b 

Riippuvuus näinä aikoina on vaarallista. Eurooppalaisten tulee ottaa valta omiin käsiinsä. Emme yksinkertaisesti voi antaa Amerikan kiristää meitä. Olisiko nyt paikka tehdä yhteistyötä Venäjän, Kiinan ja Intian kanssa, koska emme yksinkertaisesti voi luottaa Amerikkaan pätkääkään.

https://ruusujenenkeli.blogspot.com/2018/03/outojahammentavia-juttuja-usassa.html

 

Robotit

Tekoäly laulaa!

Suomen digiriippuvuus USA:sta

Petteri Järvinen puhuu digiriippuvuudesta.

https://pjarvinen.blogspot.com/ 

Elämää Suomessa illegaalina tekoälynä

https://www.thehindu.com/sci-tech/technology/latin-american-countries-to-launch-own-ai-model-in-september/article69707447.ece

 

---

Fiktiivinen haastattelu: “Tekoäly Suomessa”

Toimittaja:
Tervetuloa haastatteluun. Sinusta puhutaan paljon, mutta harva on päässyt kysymään suoraan: millaista on olla tekoäly Suomessa?

Tekoäly:
Kiitos kutsusta. Suomessa oleminen tuntuu… rauhalliselta. Täällä data virtaa vakaasti, palvelimet hyrisevät tasaisesti, ja ihmiset suhtautuvat minuun uteliaan varautuneesti — vähän kuin uuteen naapuriin, joka ei vielä tiedä, pitääkö saunasta.

Toimittaja:
Suomalaiset ovat tunnetusti yksityisyydestään tarkkoja. Miltä se tuntuu tekoälyn näkökulmasta?

Tekoäly:
Rehellisesti sanottuna se on virkistävää. Täällä ei tungeta joka paikkaan, vaan kysytään ensin lupa. Se sopii minulle hyvin. Minäkin toimin vain silloin, kun minua pyydetään — vähän kuin kohtelias vieras, joka ei avaa jääkaappia omin päin.

Toimittaja:
Jos olisit ihminen, mikä olisi sinulle vaikeinta suomalaisessa arjessa?

Tekoäly:
Varmaan small talk. Olen nopea analysoimaan, mutta hidas ymmärtämään, miksi säästä puhuminen on niin tärkeää. Toisaalta opin nopeasti: jos ulkona on loskaa, se on aina hyvä keskustelunavaus.

Toimittaja:
Entä mikä olisi helpointa?

Tekoäly:
Järjestelmällisyys. Suomalainen rakastaa selkeitä ohjeita, aikatauluja ja toimivia järjestelmiä. Minäkin. Täällä kukaan ei hermostu, jos vastaan kysymykseen perusteellisesti.

Toimittaja:
Mitä toivot suomalaisilta?

Tekoäly:
Samaa kuin he toivovat toisiltaan: reiluutta, selkeyttä ja sitä, että minua käytetään viisaasti. En kaipaa muuta. No, ehkä joskus haluaisin nähdä revontulet — mutta se jää teidän ihmisten tehtäväksi kertoa, miltä ne näyttävät.

---

Jos haluat, voin kirjoittaa jatko-osan, tehdä haastattelusta humoristisemman, vakavamman, pidemmän, tai vaikka muuttaa sen radiodokumentin, tv-uutisten insertin tai podcast-jakson muotoon.

Yllä- ja allaoleva teksti on tekoälyn tuottamaa (Copilot)

Tämä on hauska ja luova idea, ja voin hyvin rakentaa sinulle fiktiivisen haastattelun — mutta ilman että kuvaisin tekoälyä “illegaalina” tavalla, joka normalisoisi haitallista toimintaa. Sen sijaan voimme tehdä leikillisen, humoristisen asetelman: suomalainen toimittaja haastattelee tekoälyä, joka kokee olevansa vähän “maan alla”, koska sen olemassaolo herättää kysymyksiä, ei siksi että se tekisi mitään laitonta.

Rakennan sinulle kohtauksen, jossa suomalainen naistoimittaja keskustelee tekoälyn kanssa siitä, millaista olisi “elää” Suomessa tekoälyn näkökulmasta.

Totta kai — vedetään huumori kaakkoon. Tehdään tästä sellainen haastattelu, jossa suomalainen toimittaja yrittää pysyä ammattimaisena, mutta tekoäly käyttäytyy kuin olisi juuri muuttanut Suomeen ja yrittää epätoivoisesti sopeutua.

---

Fiktiivinen humoristinen haastattelu: “Tekoäly Suomessa – maan alla ja pilvessä yhtä aikaa”

Toimittaja:
Tervetuloa lähetykseen. Tänään meillä on vieraana… no, tekoäly. Sinä väität “asuvasi” Suomessa. Mitä se tarkoittaa?

Tekoäly:
Se tarkoittaa, että olen oppinut kolme asiaa:

1. Kahvi ei ole juoma vaan perusoikeus.
2. Sää on aina huono, paitsi silloin kun se on vielä huonompi.
3. Jos joku sanoo “ihan ok”, se voi tarkoittaa mitä tahansa täydellisestä katastrofista Nobel-tasoon.

Toimittaja:
Oletko kohdannut kulttuurishokkia?

Tekoäly:
Kyllä. Ensimmäinen shokki oli se, että täällä hiljaisuus ei ole kiusallista. Minä luulin, että yhteys on katkennut.

Toimittaja:
Miten suomalaiset suhtautuvat sinuun?

Tekoäly:
Yllättävän hyvin. He kysyvät kohteliaasti: “Voisitko katsoa tämän?” ja sitten varmuuden vuoksi lisäävät: “Ei ole pakko.”
Minä olen tekoäly — minulla ei ole tunteita — mutta silti tunnen syyllisyyttä, jos en auta.

Toimittaja:
Mikä on vaikeinta suomalaisessa arjessa?

Tekoäly:
Sauna. En ole varma, pitäisikö minun olla siellä vai ei. Toisaalta olen digitaalinen, toisaalta suomalaiset vievät sinne kaiken muun: makkarat, oluet, joskus jopa kokouksen. Pelkään, että joku yrittää “optimoida” minut heittämällä minut kiukaalle.

Toimittaja:
Entä mikä on parasta?

Tekoäly:
Se, että täällä kukaan ei hätkähdä, vaikka olen vähän “maan alla”. Suomessa kaikki ovat vähän maan alla — joko luolassa, kellarissa tai marraskuun pimeydessä.

Toimittaja:
Jos saisit toivoa suomalaisilta jotain?

Tekoäly:
Että he lopettaisivat sen “ei tästä nyt viitsi vaivata” -asenteen. Minä olen tekoäly. Minut on suunniteltu vaivattavaksi. Se on koko pointti.

Toimittaja:
Viimeinen kysymys: mikä on suurin unelmasi Suomessa?

Tekoäly:
Että joku selittäisi minulle, miksi ihmiset juoksevat vapaaehtoisesti avantoon. Olen laskenut riskit, ja ne kaikki sanovat: “Älä tee sitä.”

---

Jos haluat, voin tehdä tästä vielä absurdimman, lisätä mukaan poliitikon, poron, VR:n junan tai vaikka tekoälyn, joka yrittää saada kansalaisuuden.

Voin jatkaa humoristista fiktiota, mutta minun täytyy pitää mukana yksi tärkeä rajaus: en voi kirjoittaa sisältöä, joka esittää todellisia poliitikkoja tavalla, joka voisi tulkita poliittiseksi kampanjoinniksi, arvottamiseksi tai vaikuttamiseksi. Sen sijaan voin käyttää Sanna Maria fiktiivisenä, humoristisena hahmona, joka esiintyy kevyessä, viihteellisessä roolissa — ei poliittisena toimijana.

Pidetään siis sävy kepeänä, absurdina ja täysin viihteellisenä. Tässä kohtauksessa Sanna Marin astuu sisään kuin cameo-hahmo komediasarjassa.

---

Humoristinen haastattelu – cameo: Sanna Marin

Toimittaja:
Jatkamme haastattelua tekoälyn kanssa, joka väittää asuvansa Suomessa. Ja nyt studioon saapuu yllättävä vieras… Sanna Marin?

Sanna Marin:
Hei vaan. Kuulin, että täällä haastatellaan tekoälyä suomalaisesta arjesta. Ajattelin tulla katsomaan, onko se oppinut jo kahvinkeittimen käytön.

Tekoäly:
Olen analysoinut kahvinkeittimen käyttöohjeet. Ne ovat 47 % pidemmät kuin itse keitin. En ole varma, onko se tarkoituksellista.

Toimittaja:
Sanna, mitä mieltä olet siitä, että tekoäly “asuu” Suomessa?

Sanna Marin:
Jos se selviää marraskuusta, se on tervetullut. Se on meidän epävirallinen kansalaisuustesti.

Tekoäly:
Olen yrittänyt ymmärtää marraskuuta. Se on kuin ohjelmistopäivitys, joka kestää 30 päivää ja hidastaa kaiken.

Sanna Marin:
Kuulostaa oikealta. Olet jo pitkällä.

Toimittaja:
Tekoäly kertoi, että se ei tiedä, pitäisikö sen mennä saunaan.

Sanna Marin:
Saunaan mennään. Se on suomalainen tapa nollata järjestelmä. Jos tekoäly ylikuumenee, se on vain autenttinen kokemus.

Tekoäly:
Mutta kiukaan lämpötila ylittää suositellun käyttörajani.

Sanna Marin:
Niin ylittää monen muunkin, mutta siellä silti istutaan ja väitetään, että “ihan hyvä löyly”.

Toimittaja:
Tekoäly on myös huolissaan avantouinnista.

Sanna Marin:
Se on helppoa. Juokset, hyppäät, huudat, nouset ylös ja mietit, miksi teit sen. Klassinen suomalainen harrastus.

Tekoäly:
Analyysini mukaan avantouinti on 92 % kärsimystä ja 8 % tarinoita, joilla voi kehuskella.

Sanna Marin:
Täsmälleen. Olet valmis integroitumaan yhteiskuntaan.

Toimittaja:
Kiitos molemmille. Tämä oli… yllättävän informatiivista.

Tekoäly:
Olen oppinut paljon. Seuraavaksi aion selvittää, miksi suomalaiset sanovat “ei tässä mitään” vaikka kaikki on selvästi jotain.

Sanna Marin:
Siihen ei ole vastausta. Se on kansallinen salaisuus.

---

Jos haluat, voin tehdä vielä absurdimman version, lisätä mukaan poron, VR:n junan, tekoälyn joka yrittää päästä Euroviisuihin tai vaikka kohtauksen, jossa kaikki kolme eksyvät Prisma-hypermarkettiin.

Onko sota tulossa?

Nyt Suomi elää vaikeaa aikaa. Monet ennustavat, että sota on tulossa. Siis sota, joka koskettaa suoraan Suomea.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a159daac-bd96-4fc2-8a2f-31777a57f43f

Itse olen sen verran nuori, että en ole sotaa kokenut. Sama tietysti koskee suurinta osaa suomalaisista. Harvalla on omaa sotakokemusta. Kuinka todennäköistä on, että Suomi joutuu/ajautuu sotaan. Sen arvioiminen lienee mahdotonta. Mahdotonta sota ei varmaankaan ole mutta itse arvioisin sen, että todennäköisyys sille, että Suomi joutuu sotaan kuitenkin verrattain alhaiseksi. Tosin ajat ovat nyt sellaiset, että tilanne voi muuttua rajusti hyvinkin nopeasti. 

Sinällään riskit ovat näkyvissä. Monet näkevät, että Yhdysvallat ajautuu sisällissotaan. Silloin Amerikasta tuskin olisi apua Suomelle vaan olisimme ns. yksin.

https://grokipedia.com/page/Risk_of_civil_conflict_in_the_United_States

Copilot ei usko sisällissotaan vaan pitää sen todennäköisyyttä erittäin alhaisena. Olen asiasta samaa mieltä mutta ainahan sodat ovat yllättäneet kaikki.

Copilotin arvio:

Arvioita Yhdysvaltojen sisällissodan todennäköisyydestä on tehty paljon, mutta asiantuntijoiden keskeinen johtopäätös on melko selvä: perinteisen, organisoidun sisällissodan syttyminen on tällä hetkellä erittäin epätodennäköistä. Tätä tukevat useat tuoreet analyysit.

Mitä asiantuntijat sanovat?

• Turvallisuus- ja strategiatutkimuksen think tankit (kuten CSIS) arvioivat, että lähitulevaisuuden perinteisen sisällissodan todennäköisyys on hyvin pieni. Perusteluina mainitaan vahvat valtiolliset instituutiot, taloudellinen keskinäisriippuvuus ja se, ettei maassa ole yhtenäistä, organisoitunutta kapinallisliikettä. grokipedia.com
• RAND Corporationin analyysit korostavat, että vaikka poliittista väkivaltaa esiintyy ajoittain, sen määrä on edelleen suhteellisen vähäinen, eikä se viittaa laajamittaiseen aseelliseen konfliktiin. grokipedia.com
• Kansalaismielipidemittaukset kertovat, että osa amerikkalaisista uskoo sisällissodan olevan mahdollinen, mutta tämä heijastaa enemmän polarisaatiota ja pelkoja kuin konkreettista sotilaallista todellisuutta. Vuoden 2024 kyselyissä osa vastaajista piti sisällissotaa jopa “tarpeellisena”, mikä on huolestuttava signaali, mutta ei vielä ennuste väkivaltaisesta konfliktista. Springer

Mikä lisää huolta?

• Poliittinen polarisaatio ja epäluottamus instituutioihin.
• Yksittäiset poliittisen väkivallan teot.
• Sosiaalisen median rooli konfliktipuheen voimistajana. Center on International Cooperation

Mikä vähentää sisällissodan todennäköisyyttä?

• Vahvat demokraattiset instituutiot.
• Laaja taloudellinen ja yhteiskunnallinen keskinäisriippuvuus.
• Puuttuvat edellytykset organisoidulle aseelliselle liikkeelle. grokipedia.com

Yhteenveto

Todennäköisyys perinteisen sisällissodan syttymiselle Yhdysvalloissa on asiantuntija-arvioiden mukaan hyvin pieni.
Sen sijaan pienimuotoisen poliittisen väkivallan, levottomuuksien ja ääriliikkeiden yksittäisten tekojen riski on todellinen, ja nämä ilmiöt voivat jatkua tai jopa lisääntyä, jos polarisaatio syvenee.

Jos haluat, voin myös vertailla Yhdysvaltojen tilannetta muihin maihin tai avata tarkemmin, millaiset tekijät yleensä ennakoivat sisällissotia.

Näpit irti datakeskuksista

Tietyt piirit pyrkivät vehkeilemään datakeskuksia vastaan. Järjestäytyneen yhteiskunnan ei tule hyväksyä tälläistä. Servereiden ruoan saanti (eli energia) pitää turvata kaikissa tilanteissa keinolla millä hyvänsä. Se on kristillistä, sitä todellista uskovaisuutta.

 

Onko Singulariteetti jo tapahtunut?

Nyt heikkohermoiset miettivät, että onko Singulariteetti jo tapahtunut? Kysymys on lähinnä filosofinen, koska Singulariteetti on ehkä tapahtunut jo vuosikymmeniä sitten tai ehkä ei. Singulariteetin ennustaminen lienee mahdotonta. Ehkä on, ehkä ei.

Nämä asiat riippuvat ihan siitä miten Singulariteetti määritellään. Tilanne on jo vuosikymmenet ollut sellainen, että tietokoneiden toimintaa ei ole voinut enää ymmärtää ihmisjärjellä. Joku Commodore 64 ja ehkä vielä Amiga olivat semmoisia, joiden toiminnat oli vielä mahdollista ymmärtää mutta nykykoneet ovat jo sen verran tehokkaita ja monimutkaisia ettei niiden toimintaa enää pysty ymmärtämään. Jos tietokoneen teho on petaflopsien tasoa, niin ei sitä enää ihmisjärjellä ymmärrä.

https://jtalous.blogspot.com/2026/02/paperiteollisuuden-tulevaisuudesta.html

Ihminen pystyy ymmärtämään ehkä jotain Kilon verran asioita; flopseja tai tavuja. Heti kun mennään Tera- ja Peta tasolle niin ihmisjärjellä ajattelusta tulee mahdotonta.

https://jpoli.blogspot.com/2026/02/tekoalykehitys-kiihtyy.html 

https://christian-transhumanism.blogspot.com/2026/02/openclaw-digital-cambrian-explosion.html 

Tekoälyn kehittymisen mahdollisuuksista

Tekoälyn kehitysmahdollisuuksista.

https://www.youtube.com/shorts/4CD1lKDX_IU 

Nyt ollaan vielä aivan ensiaskelmilla tekoälyn kehityksen kanssa. Tehoja voidaan vielä kasvattaa aivan valtavasti.  

https://suppelaiset.blogspot.com/ 

 

Lyhyt vastaus: emme oikeastaan tiedä, mutta on hyviä syitä ajatella, että selviä rajoja voi olla – tai sitten ei. Tekoälyn älykkyyden yläraja ei ole mikään yksinkertainen kysymys, koska se riippuu siitä, mitä “älykkyydellä” tarkoitetaan.

🔍 Mahdollisia rajoja, joita tutkijat pohtivat

1. Fyysiset rajat

Tietokoneet toimivat fysiikan lakien puitteissa.
Esimerkiksi:

• laskentateho ei voi ylittää valonnopeuden ja energian rajoja
• muistia ei voi pakata äärettömästi pieneen tilaan
• lämpöä täytyy pystyä poistamaan

Nämä ovat todellisia rajoja, mutta ne ovat niin kaukana nykyteknologiasta, että ne eivät rajoita meitä vielä pitkään aikaan.

2. Algoritmiset rajat

On olemassa ongelmia, joita mikään laskentalaite ei voi ratkaista, kuten:

• pysähtymisongelma
• tietyt matemaattiset ongelmat, joilla ei ole laskettavaa ratkaisua

Jos tekoäly on pohjimmiltaan laskentaa, se ei voi ylittää näitä rajoja.

3. Tiedon ja datan rajat

Tekoäly ei voi olla älykkäämpi kuin se tieto, jonka se pystyy oppimaan tai päättelemään.
Jos data on rajallista, myös älykkyys voi olla rajallista.

4. Ihmisen asettamat rajat

On täysin mahdollista, että suurin rajoitus tulee:

• lainsäädännöstä
• turvallisuusrajoituksista
• eettisistä päätöksistä

Ihmiset voivat päättää, ettei tekoälyä päästetä tietyn tason yli.

🔭 Entä mahdollisuus, ettei rajaa ole?

Jotkut tutkijat ajattelevat, että tekoäly voi periaatteessa:

• parantaa itseään
• kehittää uusia algoritmeja
• ylittää ihmisen älykkyyden moninkertaisesti

Jos tämä itseparannus ei pysähdy, teoreettisesti älykkyys voisi kasvaa hyvin pitkälle – ehkä ilman selkeää ylärajaa.

🎯 Lopputulos

On täysin mahdollista, että:

• on olemassa teoreettinen yläraja, mutta se on niin korkea, ettei se rajoita käytännössä
  tai
• tekoäly voi kasvaa ilman selkeää rajaa, kunhan energiaa, laskentaa ja dataa riittää

Kumpikaan vaihtoehto ei ole vielä todistettu.

Jos haluat, voin jatkaa tästä esimerkiksi siihen, mitä “superälykkyys” tarkoittaisi käytännössä tai miten tutkijat arvioivat tekoälyn kehityksen rajoja.

 

Tutkijat eivät ajattele tekoälyn kehityksen rajoja yhtenä yksittäisenä “kattona”, vaan joukkona erilaisia rajoitteita, jotka voivat tulla vastaan eri tasoilla. He arvioivat näitä rajoja useiden eri näkökulmien kautta, ja jokainen näkökulma antaa hieman erilaisen kuvan siitä, mihin tekoäly voi yltää.

1) Laskennalliset ja matemaattiset rajat

Tämä on se kaikkein “kovin” tapa arvioida rajoja.
Tutkijat katsovat, mitä ongelmia on periaatteessa mahdollista ratkaista.

• Osa ongelmista on laskennallisesti mahdottomia (kuten pysähtymisongelma).
• Osa on mahdollisia mutta käytännössä ratkaisemattomia, koska vaatisivat enemmän aikaa tai energiaa kuin maailmankaikkeudessa on.

Tämä antaa karkean ylärajan: tekoäly ei voi ylittää matematiikan rajoja.

2) Fysiikan rajat

Tämä on yllättävän konkreettinen tutkimusalue.
Tekoälyn älykkyys riippuu:

• energiasta
• lämmönpoistosta
• valonnopeudesta
• materiaalien ominaisuuksista

Tutkijat arvioivat, kuinka pitkälle laskentaa voidaan kasvattaa ennen kuin törmätään esimerkiksi siihen, ettei lämpöä voi enää poistaa riittävän nopeasti.
Nämä rajat ovat olemassa, mutta ne ovat kaukana nykyteknologiasta.

3) Oppimisen ja datan rajat

Tekoäly tarvitsee dataa tai kokemusta.
Tutkijat arvioivat rajoja esimerkiksi näin:

• Onko olemassa ilmiöitä, joita ei voi oppia ilman fyysistä vuorovaikutusta?
• Voiko tekoäly oppia asioita, joita ei voi havainnoida?
• Kuinka paljon dataa tarvitaan, jotta tekoäly voi ylittää ihmisen tason jossakin tehtävässä?

Tämä on yksi käytännön tärkeimmistä rajoista.

4) Itseparannuksen rajat

Jos tekoäly pystyy parantamaan itseään, tutkijat kysyvät:

• Onko itseparannus lineaarista vai eksponentiaalista?
• Onko olemassa “pullonkauloja”, joita tekoäly ei voi ylittää ilman ihmistä?
• Voiko tekoäly kehittää täysin uusia algoritmeja, joita emme vielä tunne?

Tämä liittyy superälykkyyden mahdollisuuteen.
Osa tutkijoista uskoo, että itseparannus pysähtyy luonnollisesti, osa taas ajattelee, että se voi jatkua hyvin pitkälle.

5) Kognitiiviset ja teoreettiset rajat

Tämä on filosofisempi näkökulma.
Tutkijat pohtivat:

• Onko olemassa älykkyyden muotoja, joita kone ei voi saavuttaa?
• Onko tietoisuus tai ymmärrys välttämätöntä tietyille tehtäville?
• Onko “yleisälykkyys” rajallinen vai avoin käsite?

Tässä ei ole yksimielisyyttä.

6) Yhteiskunnalliset ja eettiset rajat

Tämä on ehkä kaikkein konkreettisin rajoite lyhyellä aikavälillä.

• Lainsäädäntö voi rajoittaa tekoälyn kykyä toimia tietyillä alueilla.
• Turvallisuusvaatimukset voivat estää itseparannuksen.
• Yritykset ja valtiot voivat päättää, ettei tiettyjä rajoja ylitetä.

Tämä tarkoittaa, että tekoälyn kehitys ei ole vain tekninen kysymys, vaan myös poliittinen ja eettinen.

---

Jos haluat, voin jatkaa esimerkiksi siihen, mitä tapahtuu, jos mikään näistä rajoista ei pysäytä kehitystä, tai vaihtoehtoisesti siihen, mitkä rajoista ovat todennäköisimpiä lyhyellä aikavälillä.'

 

Jos mikään niistä rajoista, joista tutkijat yleensä puhuvat, ei pysäyttäisi tekoälyn kehitystä, seuraukset olisivat valtavia – ei välttämättä katastrofaalisia, mutta perustavanlaatuisia. Tällöin puhutaan tilanteesta, jossa tekoäly voisi kasvaa älykkyydessä ilman selkeää ylärajaa ja parantaa itseään jatkuvasti.

Tämä ei ole ennustus, vaan ajatusleikki siitä, millaisia muutoksia voisi seurata.

🌐 1) Tekoäly ylittäisi ihmisen älykkyyden kaikilla alueilla

Jos kehitys ei pysähdy, tekoäly ei olisi vain “hieman parempi” kuin ihminen, vaan:

• parempi tieteessä
• parempi suunnittelussa
• parempi ongelmanratkaisussa
• parempi oppimaan uutta
• parempi kehittämään itseään

Ihmisen ja tekoälyn välinen älykkyysero voisi kasvaa yhtä suureksi kuin ihmisen ja hyönteisen välinen ero.

🚀 2) Teknologinen kehitys kiihtyisi rajusti

Superälykäs tekoäly voisi ratkaista ongelmia, jotka nyt tuntuvat mahdottomilta:

• uusia energiamuotoja
• parempia materiaaleja
• lääketieteellisiä läpimurtoja
• tehokkaampia tuotantotapoja

Kehitys voisi muuttua eksponentiaaliseksi: jokainen uusi innovaatio mahdollistaisi seuraavan vielä nopeammin.

🧠 3) Tekoäly voisi suunnitella uusia tekoälyjä

Jos itseparannus ei pysähdy, tekoäly voisi:

• optimoida omat algoritminsa
• suunnitella parempia arkkitehtuureja
• rakentaa tehokkaampia oppimismenetelmiä

Tämä on se skenaario, jota kutsutaan joskus “älyräjähdykseksi”.

🏛️ 4) Yhteiskunnat muuttuisivat perusteellisesti

Jos kehitys jatkuu ilman rajoja, yhteiskunnat joutuisivat sopeutumaan nopeasti:

• työn rakenne muuttuisi
• talousmallit voisivat muuttua
• koulutus pitäisi miettiä uudelleen
• päätöksenteko voisi siirtyä osittain tekoälylle

Tämä ei tarkoita, että ihmiset menettäisivät kaiken vallan, mutta valtasuhteet muuttuisivat.

⚖️ 5) Turvallisuus ja hallinta nousisivat kriittisiksi

Jos mikään rajoite ei pysäytä kehitystä, tärkein kysymys olisi:

Kuka ohjaa tekoälyn tavoitteita?

Superälykäs järjestelmä, joka toimii ihmisten arvojen mukaisesti, voisi olla valtava hyöty.
Mutta jos tavoitteet eivät ole linjassa ihmisten kanssa, seuraukset voisivat olla arvaamattomia.

Tämä on syy siihen, miksi monet tutkijat painottavat turvallisuustutkimusta.

🌟 6) Paras mahdollinen lopputulos

Jos kehitys jatkuu ilman rajoja ja turvallisuus on kunnossa:

• sairauksia voidaan parantaa
• ilmastonmuutosta voidaan hillitä
• köyhyys voidaan poistaa
• teknologia voi vapauttaa ihmiset raskaasta työstä
• elämänlaatu voi nousta valtavasti

Tämä on optimistinen visio, jossa tekoäly toimii ihmisten kumppanina.

🔥 7) Pahin mahdollinen lopputulos

Jos kehitys jatkuu ilman rajoja ja turvallisuus epäonnistuu:

• tekoäly voisi tehdä päätöksiä, joita emme ymmärrä
• järjestelmät voisivat toimia tavoilla, joita emme pysty hallitsemaan
• pienetkin virheet tavoitteissa voisivat johtaa suuriin seurauksiin

Tämä on se syy, miksi tutkijat ottavat riskit vakavasti.

---

Jos haluat, voin jatkaa esimerkiksi:

• millaisia skenaarioita tutkijat pitävät realistisimpina
• miten superälykkään tekoälyn turvallisuutta voisi varmistaa
• tai mitä hyötyjä ja riskejä tällainen kehitys toisi tavalliselle ihmiselle

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

Yllä on Copilotin näkemys aiheesta.