Riston matkablogi – Minä ja Jussi lähdimme taas Ruotsiin!

Hei kaikki!

Arvatkaa mitä? Minä, Risto-sammakko, päätin käyttää suklaaostoksista saamani alennuskortin ja lähteä uudelle risteilylle Tukholmaan. Tällä kertaa en lähtenyt yksin, vaan mukaan hyppäsi paras ystäväni Jussi.

Jussi ei ollut koskaan ennen ollut risteilyllä. Jo satamassa hän katseli valtavaa laivaa silmät pyöreinä.

"Risto... onko tämä oikeasti kelluva talo?"

"Niin on", nauroin. "Ja kohta se vie meidät meren yli Ruotsiin."

Kun laiva lähti liikkeelle, menimme heti kannelle. Merituuli heilutti huivejamme, lokit liitelivät yläpuolella ja aurinko sai aallot kimaltelemaan kuin tuhannet pienet jalokivet.

Jussi oli niin innoissaan, että unohti hetkeksi räpylänsä kaiteelle. Onneksi hän huomasi ne juuri ennen kuin lähdimme tutkimaan laivaa.

Laivalla oli paljon nähtävää. Löysimme suuren ikkunan, josta katselimme merta. Pelasimme lautapelejä, söimme herkullisen illallisen ja tietenkin maistoimme jälkiruoaksi suklaakakkua.

"Tämä taitaa olla elämäni paras kakku", Jussi sanoi.

"Odotahan vain, kun pääsemme Tukholmaan", vastasin.

Seuraavana aamuna laiva lipui hitaasti kauniin saariston halki. Pienet punaiset mökit, vihreät saaret ja valkoiset purjeveneet näyttivät aivan satukirjan sivuilta.

Tukholmassa kävelimme vanhoilla mukulakivikaduilla. Kuuntelimme katumuusikkoja, ihailimme värikkäitä taloja ja pysähdyimme syömään lämpimät kanelipullat.

Jussi osti muistoksi pienen pehmälokin.

"Se muistuttaa minua tästä matkasta", hän sanoi.

Minä puolestani ostin uuden matkavihkon. Päätin kirjoittaa siihen jokaisesta seikkailusta, jotta voisin kertoa niistä myöhemmin kaikille lammen ystäville.

Paluumatkalla istuimme kannella ja katselimme auringonlaskua.

"Risto", Jussi sanoi hiljaa, "nyt minä ymmärrän, miksi pidät matkustamisesta."

"Miksi?"

"Koska jokaisella matkalla löytää jotain uutta. Joskus uuden paikan, joskus uuden ystävän ja joskus uuden ajatuksen."

Nyökkäsin.

Juuri silloin tajusin, että Jussi oli oikeassa.

Kun saavuimme takaisin kotiin, tiesimme jo, ettei tämä jäisi viimeiseksi yhteiseksi seikkailuksemme. Ehkä seuraavalla kerralla tutkimme Ruotsin saaristoa, etsimme salaisen majakan tai osallistumme laivan tanssikilpailuun.

Mutta siitä kerron sitten seuraavassa blogissani.

Terveisin,

Risto-sammakko 🐸

Toivottavasti viihdyit matkassamme. Nähdään seuraavassa seikkailussa!