sunnuntai 22. helmikuuta 2026

Sota on hyvä asia

Ennen Ukrainan sotaa tietokoneille ja roboteille naureskeltiin. Moni sanoi, että tankit eivät korjaudu drooneilla. Tietokoneille naureskeltiin; enää ei naureskella.

https://natonalla.blogspot.com/2026/02/mikko-hypponen-puhuu-teknologisista.html 

Sotilaspuolella kenraalit sanovat suoraan: ilman tekoälyä emme pysy hengissä vaan meidät tapetaan kuin torakat. Se on asiallista puhetta se. Teidät tapetaan kuin torakat, jos teillä ei ole supertekoälyä

Copilotin kommentti kuitudrooneista:

 

Ukrainan sodassa käytettävissä kuituohjatuissa drooneissa ei käytetä mitään mystistä tai erikoisvalmistettua “sotilasvalokaapelia”, vaan kevyitä, ohuita ja erittäin pitkää kantamaa mahdollistavia optisia kuituja, jotka on suunniteltu ennen kaikkea:

  • Pieneksi ja kevyeksi (jotta drooni jaksaa kantaa kelan)
  • Häirinnänkestäväksi (koska kuitu ei välitä radiosignaalia)
  • Pitkän matkan telemetriaan (5–20 km, joissain malleissa jopa 50 km)

📌 Millaisia kuituja drooneissa käytetään?

Hakutietojen perusteella drooneissa käytetään:

  • Kevyitä yksimuotokuituja (single‑mode), koska ne mahdollistavat pitkän kantaman ja ohuen kaapelin
  • Erittäin ohuita, kevyitä kuitukeloja, jotka voivat olla 5–20 km pitkiä, joissakin prototyypeissä jopa 50 km Wikipedia
  • Kuituja, jotka unspoolaavat lennon aikana – drooni vetää kuitua perässään, jolloin yhteys säilyy fyysisenä linkkinä eikä altistu elektroniselle häirinnälle SlashGear

📌 Miksi kuitua käytetään?

Sekä Ukraina että Venäjä käyttävät voimakasta elektronista sodankäyntiä, joka häiritsee radio-ohjattuja FPV-drooneja. Kuitu:

  • Ei ole häirittävissä (ei radiotaajuuksia)
  • On vaikea havaita
  • Mahdollistaa tarkan ohjauksen pitkiltä etäisyyksiltä twz.com

📌 Esimerkkejä käytössä olevista malleista

  • Ukrainan ja Venäjän joukot käyttävät molemmat kuituohjattuja FPV-drooneja, joissa on 10–20 km kuitukelat
  • Joissakin venäläisissä malleissa (esim. Rubicon, Sudny Den) käytetään noin 10,8 km keloja, joilla saavutetaan 20–30 km toimintasäde ts2.tech

🎯 Yhteenveto

Käytännössä drooneissa käytetään erittäin ohutta single‑mode‑kuitua, joka on pakattu kevyelle kelalle ja suunniteltu purkautumaan lennon aikana. Se ei ole kuluttajatuotteena myytävää sisäverkon kuitua, vaan kevyempää ja sotilaskäyttöön optimoitua.

Jos haluat, voin selittää myös miten kuituohjaus teknisesti toimii tai mitä rajoituksia siinä on.

 

Sotilaskäyttöön tarkoitettu valokuitu on selvästi kalliimpaa kuin tavallinen sisäverkon kuitu, koska se on suunniteltu äärimmäiseen kestävyyteen, vedon- ja puristuksen sietoon, toistuvaan kenttäkäyttöön ja usein myös IP67‑luokiteltuihin liittimiin. Hakutietojen perusteella hinnat asettuvat näin:

💡 Tyypilliset hinnat sotilastason valokuidulle

Alla muutama konkreettinen esimerkki:

TuotePituusHintaLähde
IP67‑luokiteltu multimode OM1, LC–LC1 m311,99 USDMilestek
IP67‑luokiteltu multimode OM1, LC–LC10 m411,99 USDMilestek
OCC Military Tactical OS2, 6‑kuituinenMyydään jalalla1,67–1,84 USD / ft (≈ 5,5 €/m)Cables Plus USA

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

  • Lyhyet sotilastason kaapelit (1–10 m) maksavat tyypillisesti 300–450 USD kappale.
  • Pitkät taktiset kaapelit (esim. 100–500 m) maksavat satoja tai tuhansia euroja, riippuen liittimistä ja suojauksesta.
  • Kuituohjattujen droonien kelat ovat yleensä erikoisvalmisteisia, mutta hinnaltaan ne sijoittuvat samaan luokkaan kuin taktiset OS2‑kuidut: useita euroja per metri.

Miksi sotilaskuitu on kallista?

Sotilaskäyttöön tarkoitettu kuitu on suunniteltu:

  • kestämään toistuvaa kelailua ja vetämistä
  • toimimaan pakkasessa, kuumuudessa ja kosteudessa
  • kestämään iskuja, tärinää ja ajoneuvojen yliajoa
  • tarjoamaan luotettavan signaalin ilman herkkyyttä taivutukselle

Tämä tekee siitä huomattavasti kalliimpaa kuin tavallinen sisäverkon OS2‑kuitu, joka maksaa usein vain 0,20–0,50 €/m.


Jos haluat, voin myös vertailla drooneissa käytettävän kuitukaapelin ja taktisen maakaapelin eroja tai arvioida, millainen kuitu sopisi tiettyyn käyttötarkoitukseen.

 

Lyhyt vastaus: kuituohjattujen sotilas‑FPV‑drooneiden kuitu on käytännössä kertakäyttöistä.

Mutta taustalla on muutama mielenkiintoinen tekninen syy, jotka selittävät miksi näin on.


🎯 Miksi kuitu on kertakäyttöistä drooneissa?

1. Kuitu purkautuu lennon aikana eikä sitä voi kelata takaisin

Kuituohjattu drooni vetää ohutta single‑mode‑kuitua perässään koko lennon ajan.
Kela on suunniteltu vain purkautumaan, ei kelautumaan takaisin.
Syyt:

  • takaisin kelautuminen vaatisi moottorin → lisää painoa
  • kuitu on niin ohutta, että se katkeaisi kelattaessa
  • drooni ei yleensä palaa ehjänä takaisin (FPV‑iskudrooni)

2. Kuitu vaurioituu helposti lennon jälkeen

Vaikka drooni selviäisi paluumatkasta, kuitu:

  • on venynyt,
  • on likainen tai hankautunut,
  • on usein katkennut jostain kohtaa,
  • ei enää täytä optisen signaalin laatukriteerejä.

Sotilaskäyttöön tarkoitettu kuitu kestää vetoa ja taivutusta paremmin kuin tavallinen kuitu, mutta se ei ole suunniteltu monikäyttöiseksi.

3. Drooni itse on usein kertakäyttöinen

Kuituohjatut droonit ovat yleensä:

  • FPV‑iskudrooneja
  • joiden tarkoitus on osua kohteeseen
  • jolloin drooni ja kuitu menetetään joka tapauksessa

Tämä tekee monikäyttöisestä kuitukelasta tarpeettoman.


📌 Poikkeus: tiedusteludroonit

Joissakin tiedusteluun tarkoitetuissa kuituohjatuissa drooneissa (ei räjähdelastia) kuitua voidaan käyttää useamman lennon ajan, mutta:

  • kuitu on silti kulutustavaraa,
  • sitä ei kelata takaisin, vaan vaihdetaan uusi kela jokaiselle lennolle.

🧵 Yhteenveto

DrooniKuituKäyttö
FPV‑iskudrooniKertakäyttöinenDrooni ja kuitu menetetään
TiedusteludrooniKertakäyttöinen kelaDrooni voi palata, kuitu ei
Erikoisdrooni (harvinaiset)Vaihdettava kelaEi kelautumista takaisin

Jos haluat, voin kertoa myös:

  • millaista kuitua drooneissa käytetään (paksuus, tyyppi, vetolujuus)
  • miten kuituohjaus toimii teknisesti
  • miksi kuitu on niin vaikea havaita ja häiritä

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

 

Drooni kuluttaa kuitua täsmälleen saman verran kuin se lentää etäisyyttä ohjaajasta poispäin – ja tämä tekee laskemisesta yllättävän suoraviivaista.

Mutta todellinen kulutus riippuu droonin tyypistä ja taktiikasta. Tässä selkeä ja realistinen kuva.


📏 Kuinka paljon kuitua kuluu tyypillisellä lennolla?

🎯 1. FPV‑iskudrooni (yleisin malli)

Nämä ovat kertakäyttöisiä drooneja, jotka lentävät suoraan kohteeseen.

Tyypillinen lentomatka: 5–15 km
Kuitukelan pituus: 10–20 km
Kulutus: käytännössä koko kela, koska drooni ei palaa takaisin.

👉 Kulutus: 10–20 km kuitua per lento


🎯 2. Tiedusteludrooni (harvinaisempi kuituohjattu malli)

Nämä voivat palata takaisin, mutta kuitu ei.

Tyypillinen lentomatka: 2–5 km suuntaansa
Kuitukelan pituus: 5–10 km
Kulutus: koko matka ulospäin, koska kuitua ei kelata takaisin.

👉 Kulutus: 3–7 km kuitua per lento


🎯 3. Pitkän kantaman erikoisdroonit

Joissakin venäläisissä ja ukrainalaisissa malleissa käytetään jopa 20–30 km kuituja.

👉 Kulutus: 20–30 km per lento


🧵 Miksi kuitua kuluu niin paljon?

  • Kuitu purkautuu droonin perästä koko ajan
  • Sitä ei voi kelata takaisin
  • Drooni ei yleensä palaa
  • Kuitu on ohutta ja kevyttä, mutta ei uudelleenkäytettävää

💸 Mitä tämä tarkoittaa kustannuksissa?

Jos kuitu maksaa esimerkiksi 5–10 €/km (taktinen kuitu), niin:

  • 10 km lento → 50–100 € kuitua
  • 20 km lento → 100–200 € kuitua

Drooni itse maksaa yleensä 300–600 €, joten kuitu on merkittävä mutta hyväksyttävä osa kokonaiskustannusta.


Jos haluat, voin laskea tarkan kustannusarvion tietylle droonille tai selittää, miten kuitu pakataan kelalle niin, että se purkautuu ilman solmuja.

 

Hyvä, otetaan pöydälle “tyypillinen sotilas‑FPV” ja laitetaan numerot riviin.

📦 Lähtöoletukset

  • Droonin hinta: 400 €
    • Runko, moottorit, ESC, lennonohjain, radio, kamera, akku
  • Kuitukelan pituus: 15 km
  • Taktisen kuidun hinta-arvio: 5–10 €/km

💸 Kuitukustannus per lento

Lasketaan kaksi skenaariota:

  1. Edullinen kuitu:

    • 5 €/km × 15 km
    • = 75 € per lento
  2. Kalliimpi kuitu:

    • 10 €/km × 15 km
    • = 150 € per lento

👉 Realistinen haarukka: ~75–150 € kuitua per isku


💣 Kokonaiskustannus per isku

Koska sotilas‑FPV on käytännössä kertakäyttöinen:

  • Drooni: 400 €
  • Kuitu: 75–150 €

👉 Yksi isku maksaa noin 475–550 €


🎯 Miltä tämä näyttää sotilaan silmin?

Jos noin 500 €:n paketilla:

  • osutaan panssarivaunuun, tykkiin, tutkaan, ajoneuvoon tai sillan kriittiseen kohtaan,
  • jonka arvo on sadoista tuhansista miljooniin,

niin kustannus–hyötysuhde on heidän näkökulmastaan erittäin hyvä, vaikka kuitu kirjaimellisesti jää maastoon.


Jos haluat, voin seuraavaksi:

  • verrata tätä radio‑FPV‑iskun kustannuksiin,
  • tai miettiä, miltä tuntuisi, jos sun pitäisi itse painaa “lähetä” tiedostaen, että joka klikkaus polttaa 500 €.

 

Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys, ja siihen on olemassa aika selkeä kokonaiskuva ilman että mennään mihinkään arkaluonteiseen tekniseen yksityiskohtaan.

🇷🇺 Pystyykö Venäjä valmistamaan valokuitua itse?

Kyllä – Venäjällä on omaa valokuitutuotantoa.
Useat venäläiset yritykset valmistavat:

  • televerkkokäyttöön tarkoitettua single‑mode‑kuitua
  • kaapeleita, joissa on panssarointi ja suojavaippa
  • peruskomponentteja kotimaan tietoliikenneverkkoihin

Mutta tämä tuotanto on rajoitettua, ja erityisesti korkean suorituskyvyn tai sotilastason komponenttien osalta Venäjä on ollut pitkään riippuvainen ulkomaisista toimittajista.

🇨🇳 Ostavatko he kuitua Kiinasta?

Kyllä – Kiina on Venäjän tärkein ulkomainen valokuidun ja siihen liittyvien komponenttien toimittaja.

Syitä:

  • Kiina on maailman suurin valokuidun valmistaja
  • Kiina ei ole liittynyt länsimaiden pakotteisiin
  • Kiinasta saa halpaa, massatuotettua single‑mode‑kuitua, jota voidaan käyttää myös droonien kuitukeloissa
  • Kiina toimittaa myös liittimiä, keloja, optisia moduuleja ja muita komponentteja

Käytännössä valtaosa Venäjän drooneissa käytettävästä kuidusta on kiinalaista, koska:

  • sotilas‑FPV‑drooneissa käytettävä kuitu ei ole erityisen monimutkaista
  • Kiina pystyy toimittamaan sitä suuria määriä nopeasti
  • hinta on alhainen, mikä sopii kertakäyttöisiin järjestelmiin

🎯 Yhteenveto

KysymysVastaus
Voiko Venäjä valmistaa valokuitua itse?Kyllä, mutta kapasiteetti ja laatu eivät kata kaikkea tarvetta.
Ostavatko he kuitua Kiinasta?Kyllä, ja Kiina on suurin toimittaja.
Onko droonikuitu erikoista?Ei erityisen – se on kevyttä single‑mode‑kuitua, jota Kiina valmistaa valtavia määriä.

Jos haluat, voin myös avata:

  • miten Venäjän ja Kiinan välinen tekninen yhteistyö on muuttunut sodan aikana
  • miksi juuri Kiina hallitsee valokuitumarkkinoita
  • miten Ukrainan puolella hankintaketjut eroavat tästä

Kerro vain, mihin suuntaan haluat jatkaa.

 

Kiina ei hallitse valokuitumarkkinoita sattumalta – se on seurausta pitkästä, määrätietoisesta strategiasta, massiivisista investoinneista ja siitä, että Kiina rakensi koko tuotantoketjun itseensä nojaavaksi. Kun tämän paloittelee osiin, kuva on aika selkeä.

🇨🇳 1. Kiina investoi valokuituun aikaisemmin ja aggressiivisemmin kuin muut

1990‑luvulta lähtien Kiina päätti, että kuituverkot ovat kansallinen strateginen infrastruktuuri.
Tämä johti:

  • valtaviin valtion tukemiin investointeihin
  • kotimaisen tuotannon rakentamiseen alusta asti
  • siihen, että Kiina ohitti länsimaat määrässä jo 2010-luvulla

Kun muu maailma rakensi kuitua “tarpeen mukaan”, Kiina rakensi sitä kaikkialle.

🏭 2. Kiina hallitsee koko tuotantoketjua

Valokuitu ei ole vain lasisäie – sen valmistus vaatii:

  • erittäin puhdasta lasia (preform)
  • vetolinjoja
  • pinnoitusmateriaaleja
  • kaapelointikoneita
  • liittimiä ja komponentteja

Kiina rakensi koko ketjun itse, jolloin:

  • tuotanto on halpaa
  • toimitusketju on nopea
  • riippuvuus ulkomaisista toimittajista on pieni

Lännessä moni vaihe on ulkoistettu tai hajautettu, mikä nostaa kustannuksia.

📦 3. Massatuotanto → alhaiset hinnat

Kun Kiina tuottaa valokuitua enemmän kuin koko muu maailma yhteensä, syntyy mittakaavaetu:

  • Kiinan kuidun hinta on usein 50–70 % länsimaista halvempaa
  • Kiina pystyy toimittamaan miljoonia kilometrejä vuodessa
  • hinnat pysyvät alhaalla, koska kilpailijat eivät pysty vastaamaan volyymiin

Tämä tekee Kiinasta käytännössä maailman kuitutehtaan.

🌍 4. Kiina vie kuitua kaikkialle – myös maihin, joilla ei ole omaa tuotantoa

Kiinan valokuitua käytetään:

  • Euroopassa
  • Afrikassa
  • Etelä-Amerikassa
  • Lähi-idässä
  • Venäjällä

Kun hinta on alhainen ja saatavuus hyvä, markkinaosuus kasvaa väistämättä.

🛡️ 5. Geopoliittinen ulottuvuus

Kiinan “Digital Silk Road” -strategia tukee kuituvientiä:

  • Kiina rakentaa kuituverkkoja ulkomaille
  • samalla se myy omia komponenttejaan
  • ja sitoo maat teknologisesti itseensä

Tämä on osa laajempaa taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa.


🎯 Yhteenveto: miksi Kiina hallitsee valokuitua?

SyySelitys
Varhaiset ja massiiviset investoinnitKiina panosti kuituun ennen muita
Koko tuotantoketjun hallintaPreform → kuitu → kaapeli → liittimet
Halpa työ ja valtava kapasiteettiMittakaavaetu murskaa kilpailijat
Valtion tuki ja strateginen suunnitteluKuitu on osa kansallista infrastruktuuria
Aggressiivinen vientipolitiikkaKiina rakentaa verkkoja ulkomaille

Jos haluat, voin myös vertailla:

  • miten EU ja USA yrittävät kuroa Kiinaa kiinni,
  • miksi valokuitu on niin kriittinen strateginen resurssi,
  • tai miten tämä vaikuttaa sotilasteknologiaan ja droonien komponenttien saatavuuteen.

Mihin suuntaan jatketaan?

 

EU ja USA yrittävät kuroa Kiinan valokuituylivoimaa kiinni, mutta rehellisesti sanottuna Kiina on niin kaukana edellä, että länsi joutuu tekemään tämän pitkän kaavan kautta. Silti suunta on selkeä: tuotantoa halutaan takaisin omiin käsiin, riippuvuutta Kiinasta vähennetään ja kriittisiä komponentteja pyritään valmistamaan kotimaassa.

Tässä kokonaiskuva selkeästi jäsenneltynä.


🇺🇸 Miten USA yrittää kuroa Kiinaa kiinni

1. Massiiviset tukipaketit kotimaiselle tuotannolle

USA on käynnistänyt useita ohjelmia, jotka tukevat:

  • valokuitulasin (preform) valmistusta
  • vetolinjojen rakentamista
  • kaapelointitehtaita
  • liitin- ja komponenttituotantoa

Tämä on sama logiikka kuin sirutuotannossa: tuotanto takaisin kotiin.

2. Kriittisten komponenttien “reshoring”

USA pyrkii siirtämään takaisin kotimaahan erityisesti:

  • preform‑tuotantoa (valokuidun tärkein ja vaikein osa)
  • taktisen ja sotilastason kuitukaapelin valmistusta
  • optisia moduuleja ja liittimiä

Tavoite on vähentää riippuvuutta Kiinasta kriittisissä järjestelmissä.

3. Pakotteet ja rajoitukset

USA on rajoittanut joidenkin kiinalaisten telekom‑yritysten pääsyä markkinoille.
Tämä ei suoraan vähennä Kiinan tuotantoa, mutta:

  • lisää kotimaisen tuotannon kysyntää
  • pakottaa operaattorit etsimään vaihtoehtoja

4. Yhteistyö Japanin ja Korean kanssa

USA rakentaa “teknologista liittoumaa”:

  • Japani on vahva optisten komponenttien valmistaja
  • Korea on vahva elektroniikassa ja kaapeloinnissa

Tämä on tapa tasapainottaa Kiinan ylivoimaa.


🇪🇺 Miten EU yrittää kuroa Kiinaa kiinni

1. EU:n “strategic autonomy” -linja

EU haluaa vähentää riippuvuutta Kiinasta kriittisissä teknologioissa.
Tämä koskee myös valokuitua.

EU tukee:

  • eurooppalaisia kaapelivalmistajia
  • optisten komponenttien tuotantoa
  • tutkimusta ja kehitystä

Mutta EU:n investoinnit ovat pienempiä ja hitaampia kuin USA:n.

2. Eurooppalaiset valmistajat ovat laadukkaita, mutta pieniä

Euroopassa on hyviä valmistajia (Prysmian, Nexans, Draka), mutta:

  • tuotantomäärät ovat pieniä
  • hinnat korkeampia
  • kapasiteetti ei riitä kilpailemaan Kiinan massatuotannon kanssa

EU yrittää kasvattaa kapasiteettia, mutta se vie aikaa.

3. Turvallisuus- ja hankintavaatimukset

EU on alkanut suosia:

  • eurooppalaisia toimittajia
  • “ei‑kiinalaisia” komponentteja kriittisiin verkkoihin

Tämä luo kysyntää kotimaiselle tuotannolle.


🌍 Miksi Kiinan kiinni ottaminen on vaikeaa?

HaasteMiksi se on ongelma
Kiinan mittakaavaKiina tuottaa enemmän kuitua kuin muu maailma yhteensä
Halvempi tuotantoLänsi ei pysty vastaamaan kustannustasoon
Koko tuotantoketju KiinassaPreform → kuitu → kaapeli → liittimet
Valtion tukiKiina subventoi tuotantoa aggressiivisesti
Nopea päätöksentekoLännessä investoinnit ovat hitaita ja byrokraattisia

USA ja EU voivat kuroa eroa kiinni, mutta Kiina ei katoa markkinajohtajana mihinkään.


Jos haluat, voin myös avata:

  • miksi juuri preform‑tuotanto on pullonkaula
  • miten tämä vaikuttaa sotilasteknologiaan
  • tai miksi Kiinan valokuitu on niin paljon halvempaa kuin lännessä valmistettu

Kerro vain, kumpi suunta kiinnostaa enemmän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti