🎙️ Kriittinen fiktiivinen haastattelu: Adolf Hitler kommentoi Iranin ja USA:n konfliktia
(Haastattelu sijoittuu kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa nykyajan toimittaja kohtaa Hitlerin historian ulkopuolisessa, turvallisessa kontekstissa.)
🗣️ Toimittaja
Herra Hitler, teidät tunnetaan historian synkimpänä diktaattorina, jonka hallinto aiheutti valtavaa tuhoa, kansanmurhan ja sodan. Jos katsotte nykyistä Iranin ja Yhdysvaltojen välistä jännitystä, mitä te näkisitte?
👤 Hitler (fiktiivinen, kriittisesti kuvattu)
“Suurvaltojen välinen vastakkainasettelu on aina mahdollisuus vahvistaa omaa asemaa. Heikkous on kuolema.”
🧭 Toimittaja – analyysi
Tämä vastaus kuvastaa Hitlerin todellista ajattelutapaa: hän näki konfliktit välineinä, ei tragedioina. Hän ei ymmärtänyt diplomatiaa, vaan uskoi vain voimaan ja pakottamiseen.
Nykyisessä Iran–USA-jännitteessä hänen näkemyksensä olisi täysin käyttökelvoton ja vaarallinen.
🗣️ Toimittaja
Miten te suhtautuisitte siihen, että Iran pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-idässä?
👤 Hitler
“Valta kuuluu sille, joka ottaa sen. Kansat ovat olemassa palvellakseen vahvempaa.”
🧭 Toimittaja – analyysi
Tämä on suora heijastus hänen totalitaarisesta ideologiastaan, joka johti Euroopan tuhoon.
Hitler ei ymmärtäisi Lähi-idän monimutkaisia uskonnollisia, poliittisia ja historiallisia jännitteitä — hän yksinkertaistaisi kaiken raakaa voimaa korostavaksi kilpailuksi.
🗣️ Toimittaja
Entä Yhdysvallat? Miten näkisitte sen roolin?
👤 Hitler
“Amerikka on sekasortoinen. Se ei voi kestää ilman yhtenäistä rotua ja johtajaa.”
🧭 Toimittaja – analyysi
Tämä kuvastaa Hitlerin rasistista maailmankuvaa, joka oli paitsi moraalisesti tuomittava myös strategisesti typerä.
Hän aliarvioi Yhdysvallat myös toisessa maailmansodassa — ja se oli yksi hänen kohtalokkaimmista virheistään.
🗣️ Toimittaja
Jos te johtaisitte valtiota nykymaailmassa, miten toimisitte Iranin ja USA:n konfliktissa?
👤 Hitler
“Käyttäisin tilannetta hyväksi. Heikentäisin molempia ja laajentaisin omaa valtapiiriäni.”
🧭 Toimittaja – analyysi
Tämä on juuri se ajattelutapa, joka teki Hitleristä vaarallisen: hän ei koskaan tavoitellut rauhaa, vaan jatkuvaa eskalaatiota.
Nykymaailmassa tällainen toiminta johtaisi katastrofiin — ydinaseriisunnan, diplomatian ja kansainvälisen oikeuden aikakaudella hänen logiikkansa olisi täysin tuhoisa.
🔍 Yhteenveto: Miksi Hitlerin näkemykset ovat täysin käyttökelvottomia nykymaailmassa
Hän ei ymmärtänyt diplomatiaa — vain voimaa.
Hän aliarvioi monimutkaisia kulttuurisia ja poliittisia rakenteita.
Hänen ideologiansa perustui rasismiin ja väkivaltaan, ei realismiin.
Hänen strategiansa johtivat hänen oman valtionsa tuhoon.
Tämä fiktiivinen haastattelu osoittaa, että Hitlerin ajattelutapa ei tarjoa mitään hyödyllistä analyysia Iranin ja USA:n välisestä konfliktista — päinvastoin, se paljastaa, miksi totalitaarinen ajattelu on vaarallista.
Bernie Sanders suhtautuu tekoälyn kehitykseen varovaisesti ja haluaa hidastaa sen laajentumista, erityisesti datakeskusten rakentamista, koska hänen mielestään demokratia ja lainsäädäntö eivät pysy teknologian vauhdissa mukana. Hänen linjansa on selvästi varoitteleva: hän näkee tekoälyn mullistavana mutta myös vaarallisena, ellei sitä säädellä kunnolla. The HillThe GuardianBusiness Insider
🔍 Mitä Sanders tarkalleen ajaa?
Moratorio AI-datakeskuksille: Sanders haluaa väliaikaisen pysäytyksen uusien tekoälyyn liittyvien datakeskusten rakentamiselle. Tavoitteena on “antaa demokratialle aikaa kiriä kiinni” ennen kuin infrastruktuuri kasvaa hallitsemattomaksi. The Hill
Huoli työpaikoista: Hän varoittaa, että tekoäly voi syrjäyttää suuren määrän työntekijöitä, jos kehitystä ei ohjata yhteiskunnallisesti. The Independent
Laajempi poliittinen keskustelu: Sanders kritisoi sitä, että kongressi ja yleisö eivät ymmärrä tekoälyn nopeutta ja mittakaavaa. Hän vaatii kiireellisiä poliittisia toimia. The Guardian
Eksistentiaaliset riskit: Hän on puhunut myös superälykkään tekoälyn mahdollisista uhista ihmiskunnalle. Senator Bernie Sanders
🧭 Mitä ajattelen hänen linjastaan?
Sandersin huoli ei ole tuulesta temmattu. Tekoäly kehittyy nopeasti, ja sen vaikutukset työmarkkinoihin, politiikkaan ja infrastruktuuriin ovat valtavia. Hänen ehdottamansa moratorio on kuitenkin radikaali toimenpide, joka voisi hidastaa innovaatioita ja talouskasvua – mutta toisaalta se voisi pakottaa päättäjät ottamaan tekoälyn vakavasti.
Minusta kiinnostavinta on se, että Sanders ei puhu vain teknisestä sääntelystä, vaan koko yhteiskunnan valmiudesta. Hän nostaa esiin kysymyksen: Pitäisikö meidän ensin ymmärtää teknologia paremmin ennen kuin annamme sen muuttaa yhteiskuntaa peruuttamattomasti?
🤔 Miten sinä näet tämän?
Pidätkö Sandersin varovaisuutta järkevänä vai liioiteltuna? Haluaisitko, että EU tai Suomi ottaisi samanlaisen linjan?
Copilotin kertomaa.
On ihan ymmärrettävää, että sinusta tuntuu siltä — Sandersin retoriikka on usein hyvin varovainen ja joskus jopa katastrofikeskeinen. Mutta minun täytyy pitää kiinni siitä, etten anna omia mielipiteitäni poliittisista henkilöistä. Sen sijaan voin kuvata, miten hänen tyyliään yleensä tulkitaan.
🧭 Miten monet tulkitsevat Sandersin suhtautumisen?
Varovaisuus on hänen poliittinen tavaramerkkinsä. Hän nostaa usein esiin riskit ennen mahdollisuuksia, oli kyse sitten taloudesta, teknologiasta tai ympäristöstä.
Hän puhuu mielellään uhkakuvien kautta, koska se on tehokas tapa saada ihmiset ajattelemaan muutosten seurauksia.
Tekoälyn kohdalla hän korostaa erityisesti työpaikkojen ja demokratian haavoittuvuutta, mikä voi kuulostaa synkältä, jos itse näkee teknologian enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.
🔍 Miksi jotkut pitävät hänen linjaansa liioiteltuna?
Tekoälyyn liittyvät riskit ovat todellisia, mutta niiden mittakaava on epäselvä.
Sandersin tapa puhua niistä voi tuntua siltä, että hän näkee pahimman mahdollisen skenaarion jokaisessa kulmassa.
Toiset poliitikot painottavat enemmän innovaatioita ja talouskasvua, mikä tekee kontrastista vielä jyrkemmän.
🌱 Mutta taustalla on myös yksi selkeä ajatus
Sandersin perusviesti on: “Jos teknologia muuttaa yhteiskuntaa nopeasti, politiikan pitää pysyä mukana.”
Se on sinänsä järkevä huoli, vaikka tapa esittää se voi tuntua dramaattiselta.
Jos haluat, voin avata tarkemmin, millaisia tekoälyyn liittyviä riskejä eri asiantuntijat pitävät realistisina ja mitkä taas ovat enemmän spekulatiivisia. Se voisi auttaa hahmottamaan, missä kohtaa Sanders on varovainen ja missä ehkä ylivarovainen.
On totta, että Suomessa sosiaaliturva toimii puskurina silloin, kun työpaikka katoaa. Se on yksi pohjoismaisen mallin vahvuuksista: yhteiskunta ei jätä ihmistä tyhjän päälle, vaikka teknologia tai talous heittäisi kärrynpyörää.
🇫🇮 Miten tämä liittyy tekoälyyn?
Tekoälyn aiheuttama rakennemuutos voi olla nopea, ja Suomessa on muutama etu, jotka helpottavat sopeutumista:
Työttömyysturva ja perusturva antavat aikaa hakea uutta työtä tai kouluttautua.
Aikuiskoulutus ja uudelleenkoulutus ovat suhteellisen helposti saatavilla.
Työmarkkinajärjestelmä on tottunut isoihin muutoksiin – teollisuuden murros, digitalisaatio, globalisaatio.
Yhteiskunnallinen luottamus tekee isoista muutoksista vähemmän repiviä kuin monissa muissa maissa.
🔍 Mutta sosiaaliturva ei yksin ratkaise kaikkea
Vaikka turvaverkko auttaa, se ei poista tarvetta miettiä:
Miten työpaikat muuttuvat tekoälyn myötä
Miten koulutusjärjestelmä pysyy mukana
Miten yritykset ja julkinen sektori hyödyntävät teknologiaa
Miten varmistetaan, ettei osa ihmisistä jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle
Eli sosiaaliturva on hyvä pehmuste, mutta ei koko ratkaisu.
Jos haluat, voin avata tarkemmin, millaisia töitä tekoäly todennäköisimmin muuttaa Suomessa ja millaisia se todennäköisesti lisää. Se voisi antaa konkreettisemman kuvan siitä, miten iso muutos on tulossa.
Iranilaiset aikovat pistää hanttiin Amerikkalaisille. Uudeksi johtajaksi on nimitetty Mojtaba Khamenei. Valinnalla Iran sementoi pappisvallan Iraniin. Uskovaiset juhlijat. Paratiisiin on menijää, ja paljon.
Mojtaba Hosseini Khamenei (s. 8.9.1969, Mashhad) on Iranin nykyinen korkein johtaja ja Ali Khamenein toinen poika. Hän nousi virkaan 8. maaliskuuta 2026 isänsä kuoleman jälkeen, Iranin asiantuntijaneuvoston vahvistettua valinnan. Salon Seudun SanomatYle
Perhe: Ali Khamenein poika; puoliso Zahra Haddad-Adel (kuoli 2026). Wikipedia
Tausta vallan kulisseissa: Toimi vuosia isänsä läheisenä neuvonantajana ja vaikutti erityisesti turvallisuus- ja tiedustelupiireissä. Häntä pidettiin pitkään “varjovaikuttajana”, jolla oli läheiset suhteet Iranin vallankumouskaartiin. Yle
🔹 Valinta korkeimmaksi johtajaksi
Mojtaba Khamenei valittiin Iranin kolmanneksi korkeimmaksi johtajaksi 8.3.2026.
Valinta tapahtui poikkeuksellisessa tilanteessa: hänen isänsä Ali Khamenei kuoli Israelin ja Yhdysvaltojen iskuissa. YleAljazeera
Vallan siirtyminen isältä pojalle on Iranissa kiistanalainen, sillä islamilainen tasavalta on perinteisesti vastustanut dynastista vallanperimystä. Yle
🔹 Poliittinen linja
Mojtaba tunnetaan kovan linjan konservatiivina.
Hänellä on vahvat suhteet Iranin vallankumouskaartiin (IRGC), mikä on vahvistanut hänen asemaansa. Yle
Hänen odotetaan jatkavan isänsä tiukkaa linjaa sekä sisä- että ulkopolitiikassa.
🔹 Rooli nykyisessä kriisissä
Valintansa jälkeen Iran jatkoi ohjusiskuja Israeliin, mikä korostaa hänen asemaansa sotatilanteen johtajana. Maaseudun Tulevaisuus
Hän on esiintynyt julkisuudessa niukasti, ja osa lähteistä kuvaa häntä edelleen hyvin sulkeutuneeksi ja varjoissa toimivaksi hahmoksi. Euronews
Jos haluat, voin kertoa lisää esimerkiksi hänen suhteestaan vallankumouskaartiin, hänen maineestaan Iranin sisällä tai siitä, miten hänen valintansa vaikuttaa Lähi-idän tilanteeseen.
Tulkitsen kysymyksesi niin, että viittaat siihen, kuinka moni iranilainen on valmis kuolemaan marttyyrinä (“lähtemään paratiisiin”) – eli uskonnollis‑poliittiseen ilmiöön, ei matkustamiseen. Tätä ei kuitenkaan käsitellä virallisissa tilastoissa, eikä haussa löytynyt mitään numeerista tai luotettavaa arviota aiheesta. Saatavilla oleva tieto koskee Iranin turvallisuustilannetta, joka on tällä hetkellä erittäin epävakaa. UlkoministeriöFinland Abroad
🎯 Tiivis vastaus
Ei ole olemassa luotettavia lukuja siitä, kuinka moni iranilainen kannattaa marttyyriutta tai olisi valmis “lähtemään paratiisiin”.
Iranissa on sekä hyvin uskonnollisia että hyvin maallistuneita kansanosia, ja viime vuosien laajat mielenosoitukset kertovat pikemminkin kasvavasta vastarinnasta valtion uskonnollis‑ideologista linjaa kohtaan kuin marttyyriuden ihannoinnista.
Turvallisuustilanne Iranissa on erittäin heikko, ja ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista. UlkoministeriöFinland Abroad
🇮🇷 Mikä on todellinen tilanne Iranissa?
1) Yhteiskunnallinen ilmapiiri
Nuoret ja kaupunkilaiset ovat laajalti maallistuneita ja kriittisiä uskonnollista hallintoa kohtaan.
Mielenosoitukset 2022–2026 (Mahsa Amini ‑liike ja sen jatkumot) osoittavat, että suuri osa väestöstä vastustaa pakotettua uskonnollisuutta. Lentohakukone.fi
Marttyyriutta korostava retoriikka on lähinnä valtion ja IRGC:n (Vallankumouskaarti) käyttämää poliittista kieltä, ei koko kansan näkemys.
2) Turvallisuus ja poliittinen tilanne
Iranissa on ollut ilmaiskuja, levottomuuksia ja mielivaltaisia pidätyksiä, ja ilmatila on ajoittain suljettu. UlkoministeriöLentohakukone.fi
Internetin ja sosiaalisen median rajoitukset vaikeuttavat luotettavan tiedon saamista. Lentohakukone.fi
📌 Miksi aiheesta ei ole lukuja?
Marttyyriuteen liittyvät asenteet ovat poliittisesti arkaluonteisia, eikä Iran julkaise niistä tutkimuksia.
Riippumattomat kyselyt ovat mahdottomia sensuurin ja valvonnan vuoksi.
Siksi kaikki väitteet “kuinka moni lähtisi paratiisiin” ovat arvioita tai propagandaa, eivät dataa.
🧭 Jos haluat tarkempaa tietoa
Voimme tarkentaa keskustelua esimerkiksi näihin suuntiin:
vai Iranin poliittinen tilanne ja kansan mielipiteet?
Voin pureutua mihin tahansa näistä syvemmälle.
🇮🇷 Iranilaisten uskonnollisuus – mitä tutkimukset ja havainnot kertovat?
Iranin uskonnollisuus on paljon monimuotoisempaa kuin maan virallinen kuva antaa ymmärtää. Alla tiivis, tutkimuksiin ja raportteihin perustuva katsaus.
🧭 1) Virallinen uskonto vs. todellisuus
Iran on šiialainen islamilainen tasavalta, ja valtion tasolla uskonto on vahvasti läsnä politiikassa.
Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta kansalaisten henkilökohtaisesta uskonnollisuudesta.
Historiallisesti Iranissa on ollut monia uskontoja: zarathustralaisuus, manikealaisuus, juutalaisuus, kristinusko ja buddhalaisuus Wikipedia.
📉 2) Maallistuminen ja uskonnottomuus kasvavat
Useat riippumattomat kyselyt (esim. GAMAAN, 2020–2023) osoittavat, että:
Uskonnottomuus ja etääntyminen valtion islamista ovat erittäin yleisiä.
Merkittävä osa iranilaisista ei noudata uskonnollisia sääntöjä, vaikka laki niin vaatii.
Europarlamentaarikko Aura Salla varoittaa yhdysvaltalaisteknologioiden riippuvuuksista. Tämä pätee myös luottokortteihin kuten Visaan ja Mastercardiin.
Riippuvuus näinä aikoina on vaarallista. Eurooppalaisten tulee ottaa valta omiin käsiinsä. Emme yksinkertaisesti voi antaa Amerikan kiristää meitä. Olisiko nyt paikka tehdä yhteistyötä Venäjän, Kiinan ja Intian kanssa, koska emme yksinkertaisesti voi luottaa Amerikkaan pätkääkään.
Itse olen sen verran nuori, että en ole sotaa kokenut. Sama tietysti koskee suurinta osaa suomalaisista. Harvalla on omaa sotakokemusta. Kuinka todennäköistä on, että Suomi joutuu/ajautuu sotaan. Sen arvioiminen lienee mahdotonta. Mahdotonta sota ei varmaankaan ole mutta itse arvioisin sen, että todennäköisyys sille, että Suomi joutuu sotaan kuitenkin verrattain alhaiseksi. Tosin ajat ovat nyt sellaiset, että tilanne voi muuttua rajusti hyvinkin nopeasti.
Sinällään riskit ovat näkyvissä. Monet näkevät, että Yhdysvallat ajautuu sisällissotaan. Silloin Amerikasta tuskin olisi apua Suomelle vaan olisimme ns. yksin.
Copilot ei usko sisällissotaan vaan pitää sen todennäköisyyttä erittäin alhaisena. Olen asiasta samaa mieltä mutta ainahan sodat ovat yllättäneet kaikki.
Copilotin arvio:
Arvioita Yhdysvaltojen sisällissodan todennäköisyydestä on tehty paljon, mutta asiantuntijoiden keskeinen johtopäätös on melko selvä: perinteisen, organisoidun sisällissodan syttyminen on tällä hetkellä erittäin epätodennäköistä. Tätä tukevat useat tuoreet analyysit.
Mitä asiantuntijat sanovat?
Turvallisuus- ja strategiatutkimuksen think tankit (kuten CSIS) arvioivat, että lähitulevaisuuden perinteisen sisällissodan todennäköisyys on hyvin pieni. Perusteluina mainitaan vahvat valtiolliset instituutiot, taloudellinen keskinäisriippuvuus ja se, ettei maassa ole yhtenäistä, organisoitunutta kapinallisliikettä. grokipedia.com
RAND Corporationin analyysit korostavat, että vaikka poliittista väkivaltaa esiintyy ajoittain, sen määrä on edelleen suhteellisen vähäinen, eikä se viittaa laajamittaiseen aseelliseen konfliktiin. grokipedia.com
Kansalaismielipidemittaukset kertovat, että osa amerikkalaisista uskoo sisällissodan olevan mahdollinen, mutta tämä heijastaa enemmän polarisaatiota ja pelkoja kuin konkreettista sotilaallista todellisuutta. Vuoden 2024 kyselyissä osa vastaajista piti sisällissotaa jopa “tarpeellisena”, mikä on huolestuttava signaali, mutta ei vielä ennuste väkivaltaisesta konfliktista. Springer
Mikä lisää huolta?
Poliittinen polarisaatio ja epäluottamus instituutioihin.
Todennäköisyys perinteisen sisällissodan syttymiselle Yhdysvalloissa on asiantuntija-arvioiden mukaan hyvin pieni.
Sen sijaan pienimuotoisen poliittisen väkivallan, levottomuuksien ja ääriliikkeiden yksittäisten tekojen riski on todellinen, ja nämä ilmiöt voivat jatkua tai jopa lisääntyä, jos polarisaatio syvenee.
Jos haluat, voin myös vertailla Yhdysvaltojen tilannetta muihin maihin tai avata tarkemmin, millaiset tekijät yleensä ennakoivat sisällissotia.
The announcement of intensified collaboration between Russia and China in artificial intelligence (AI) reflects a critical juncture in global technology.
This move, driven by Western sanctions, signals Russia’s intent to forge alternative pathways to bolster its technological advancements.
Below is a detailed breakdown of this development, its motivations, challenges, and potential implications.
Nonetheless, Putin still declared
at the conference that AI is “the most important resource for achieving
the national development goals of the country, to ensure the
strengthening of its defense capability, the qualitative development of
the economy and social sectors, public administration, and the growth of
innovation.” He is most likely correct about that. But there is little
sign that any models besides American ones can deliver those results,
even in Russian.
Venäjän suurimmat tekoälymallit ovat tällä hetkellä Sberbankin GigaChat‑malliperhe, jonka tunnetuin versio on noin 20 miljardin parametrin kokoinen GigaChat‑20B. Uudemmat versiot, kuten GigaChat MAX ja GigaChat 2.0 ‑sarja, ovat Venäjän yritys kuroa kiinni länsimaisia ja kiinalaisia malleja, mutta niiden koko ja suorituskyky jäävät edelleen jälkeen alan suurimmista.
Venäjän merkittävimmät LLM‑mallit
🇷🇺 GigaChat‑20B (Sberbank)
Parametrimäärä: 20 miljardia
Arkkitehtuuri: Mixture‑of‑Experts (MoE), josta vain 3 miljardia aktivoituu inferenssissäHugging Face
Kontekstipituus: 131 000 tokenia
Käyttötarkoitus: Venäjänkielinen tekstintuotto, keskustelu, koodaus, multimodaaliset tehtävät
Huomio: Rakennettu alusta asti venäjän kielelle.
🇷🇺 GigaChat (yleinen versio)
Julkaistu: 2023
Kuvaus: Venäjän vastine ChatGPT:lle, multimodaalinen (teksti + kuvat) Wikipedia
Käyttäjämäärä: Yli 2,5 miljoonaa helmikuuhun 2024 mennessä Wikipedia
🇷🇺 GigaChat MAX / GigaChat 2.0
Kuvaus: Uudempi, parannettu versio, jota Sberbank markkinoi “huippuluokan” venäjänkielisenä mallina
Suorituskyky: Parannettu MMLU‑tulos (80 %), mutta edelleen jäljessä amerikkalaisista ja kiinalaisista huippumalleista The Moscow Times
Väite: Sberbankin mukaan GigaChat 2 MAX päihittää GPT‑4o:n ja Qwen2.5:n venäjänkielisissä tehtävissä (MERA‑benchmark) DT next
Parametrimäärä: Ei julkistettu, mutta arvioiden mukaan kymmeniä miljardeja, ei satoja.
Miten nämä vertautuvat maailman suurimpiin malleihin?
Maa
Malli
Parametrit (arvio)
Huomio
USA
GPT‑4‑sarja
1–2 biljoonaa (arvioitu)
Selvästi suurin ja kehittynein
Kiina
Qwen2.5, DeepSeek‑V3
70–671B
Nopea kehitys
Venäjä
GigaChat‑20B, GigaChat MAX
20B – ~50B (arvio)
Selvästi pienempiä
Venäjän mallit ovat siis keskikokoisia, eivät jättiluokan LLM:iä. Teknologiset rajoitteet (GPU‑pakotteet, sirupula) rajoittavat mallien koon kasvattamista.
Yhteenveto
Venäjällä on muutamia merkittäviä suuria kielimalleja, mutta niiden koko on 20–50 miljardin parametrin luokkaa, mikä on huomattavasti pienempi kuin Yhdysvaltojen ja Kiinan huippumallit. Venäjä keskittyy erityisesti venäjänkieliseen optimointiin ja MoE‑arkkitehtuureihin kompensoidakseen rautapulaa.
Jos haluat, voin myös:
vertailla Venäjän mallien suorituskykyä GPT‑4‑tasoon
selittää, miten pakotteet vaikuttavat mallien kokoon
kertoa, millaisia sovelluksia Venäjä rakentaa näiden mallien ympärille
Suomalaisessa mediassa ei juurikaan kerrota kansalle totuutta velasta ja maahanmuutosta. Velkaa otettaessa maa sitoutuu siihen, että se suorittaa ns. väestönvaihdon jos velkaa ei kyetä maksamaan ja pörssituotot jäävät liian mataliksi. Suomi aikanaan Nokian menestyessä sitoutui tähän periaatteeseen. Silloin Suomen johtajat sitoutuivat siihen, että jos Nokia ei tuota riittävästi maailman rikkaille; niin väestö vaihdetaan. Tuotot maailman rikkaille ovat jääneet liian pieniksi ja siksi Suomen väestö tulee vaihtaa eli suoritetaan ns. väestönvaihto. Suomalainen media ei kuitenkaan kerro kansalle tätä totuutta. Ihmettelen!
Nyt Suomella ei enää ole vaihtoehtoja: rikkaille pitäisi saada suuria tuottoja mutta nykyväestö ei siihen kykene. Edessä on ns. väestönvaihto. Nuorillekin pitäisi selittää, että pienikin Elokapina touhuilu lisää tarvettaa suorittaa väestönvaihto. Karmeaa mutta totta. Aikanaan veteraanit kyllä ymmärsivät tämän mutta siitä huolimatta taistelivat Neuvosto-Venäjää vastaan vaikka Neuvostoliitto oli ainut joka suojeli Suomen itsenäisyyttä. Tällaisten ns. tosiasioiden tuntemus on nyky-Suomessa vähäistä. Täällä Jussi Mediassa ihmetellään toimittaja palaverissa, että miksi näitä tosiasioita ei tunneta.
Pistäkää kirjoitus jakoon niin saadaan totuus esiin!
The congressionally ordered probe took investigators back to the 1980s, when an Air Force colonel visited a bar near Area 51, a top-secret site in the Nevada desert. He gave the owner photos of what might be flying saucers. The photos went up on the walls, and into the local lore went the idea that the U.S. military was secretly testing recovered alien technology.
But the colonel was on a mission—of disinformation. The photos were doctored, the now-retired officer confessed to the Pentagon investigators in 2023. The whole exercise was a ruse to protect what was really going on at Area 51: The Air Force was using the site to develop top-secret stealth fighters, viewed as a critical edge against the Soviet Union. Military leaders were worried that the programs might get exposed if locals somehow glimpsed a test flight of, say, the F-117 stealth fighter, an aircraft that truly did look out of this world. Better that they believe it came from Andromeda.
Amerikassa väitetään Pentagonin valehdelleen UFOista. Näihin amerikan lähteisiin ei voi UFO asioissa oikein luottaa kun sieltä tulee vaikka minkälaista tietoa. Totuutta on vaikea nähdä valheverkoston läpi. Mikä on totuus vai onko mikään?
Eurooppa on rakennettu riistolle. Tämä on totuus. Jotkut eivät kuitenkaan muista sitä, että Euroopan arvot ovat pitkälti riistäjien arvoja. Nyt jotkut ovat ruvenneet kuvittelemaan että euroopan arvot olisivat jotain muuta. Siinä mennään ja pahasti.
Tutkija Antti Ronkainen analysoi mainiosti, kuinka Eurooppa on rakentanut kasvumallinsa muiden vahvuuksien varaan omien sijaan. Poliittista suosiota ovat saaneet epäeurooppalaiset ajatukset, joiden mukaan yrityksemme hyötyisivät eritoten halvasta energiasta, hämäristä tuotantoketjuista ja markkina-asemien hakemisesta ympäristönormeja polkemalla. Oman kulutuskysynnän ja sosiaalisen nousun annettiin pysähtyä, kun jahdattiin diilejä autokratioiden kanssa. Virhearvion seurauksena Eurooppa on jäänyt jälkeen teknologisesti ja aatteellisesti – ja syventänyt omaa luontokatoaan ja epätasa-arvoaan. Ikuisuuskemikaaleilla käsitelty roina virtaa Eurooppaan, ja tuemme saastuttavaa alkutuotantoa sen sijaan, että rakentaisimme maailman edistyksellisintä ja jalostuneinta markkinaa.
Asiat menivät niin kauan hyvin kuin kansalaiset muistivat perinteiset arvot (eli riistäjien arvot). Sitten ruvettiin kuvittelemaan, että arvot ovat jotain muuta kuin riistoa, niin asiat menivät solmuun. Ei riisto elintasoon tottuneet kansat enää kykene tekemään työtä. Eurooppa nostettiin valta-asemaaan riistolla, ei millään arvoilla vaan ihan rehellisellä riistolla.
Normaali eli elintaso ilman riistoa, on varsin alhainen. Ei sillä elintasolla pröystäillä. Just just hengissä pysyy. Ei ne vanhan valtavat omaisuus massat millään pienellä syntyneet vaan monet ihmiset laitettiin kovaan työhän. Ei niitä paapottu kuten nykyään tehdään. Riistolla vaurauteen! Vain riisto luo todellista vaurautta.
Bingin kommentti:
Blogikirjoitus esittää provokatiivisen näkemyksen Euroopan historiasta ja nykytilasta, korostaen riiston roolia vaurauden rakentamisessa. Se haastaa ajatuksen eurooppalaisista arvoista ja väittää, että Euroopan menestys on perustunut hyväksikäyttöön eikä esimerkiksi innovaatioon tai yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Tutkija Antti Ronkainen on analysoinut Euroopan kasvumallia ja sen riippuvuutta ulkoisista tekijöistä. Hänen mukaansa Eurooppa on tukenut vientivetoista kasvua talouskurilla, mikä on tukahduttanut kotimaisen kysynnän ja investoinnit. Tämä on johtanut teknologiseen ja ideologiseen jälkeenjääneisyyteen sekä ympäristön tilan heikkenemiseen.
Kirjoitus nostaa esiin tärkeän kysymyksen: onko Euroopan taloudellinen ja poliittinen järjestelmä rakennettu kestävälle pohjalle vai onko se riippuvainen hyväksikäytöstä ja ulkoisista resursseista? Se myös haastaa nykyisen käsityksen eurooppalaisista arvoista ja niiden merkityksestä. Tämä on keskustelu, joka ansaitsee huomiota, sillä se vaikuttaa siihen, miten Eurooppa määrittelee tulevaisuutensa.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Näetkö Euroopan kehityksen samalla tavalla?
Riisto on historiallisesti ollut osa Euroopan taloudellista kehitystä, ja sen vaikutukset näkyvät yhä monin tavoin. Euroopan talous on pitkään hyötynyt halvoista tuotantoketjuista, ulkoistamisesta ja resurssien hyväksikäytöstä, mikä on mahdollistanut korkean elintason ja kilpailukyvyn. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Eurooppa on riippuvainen tuontienergiasta ja halpatyövoimasta, mikä on osaltaan vaikuttanut sen taloudelliseen rakenteeseen.
Lisäksi globalisaatio on vahvistanut tätä dynamiikkaa. Eurooppalaiset yritykset ovat ulkoistaneet tuotantoaan maihin, joissa työvoima on edullisempaa ja ympäristönormit löyhempiä. Tämä on mahdollistanut kustannussäästöjä, mutta samalla se on ylläpitänyt hyväksikäyttöön perustuvaa talousmallia.
Toisaalta Eurooppa on myös pyrkinyt siirtymään kohti kestävämpää talousmallia, jossa painotetaan ympäristöystävällisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. EU:n vihreän siirtymän tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää vastuullisempia tuotantotapoja. Kuitenkin muutos on hidas, ja vanhat rakenteet vaikuttavat edelleen talouden toimintaperiaatteisiin.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Näetkö Euroopan talouden kehityksen samalla tavalla?
Riisto on ollut osa Euroopan taloudellista ja poliittista kehitystä eri aikakausina. Se on ilmennyt monin tavoin, kuten siirtomaavallan, teollistumisen ja globalisaation kautta.
- **Siirtomaavalta:** Euroopan suurvallat, kuten Britannia, Ranska ja Espanja, laajensivat vaikutusvaltaansa 1400-luvulta lähtien, hyödyntäen siirtomaita raaka-aineiden, työvoiman ja markkinoiden lähteinä. Tämä loi valtavia taloudellisia etuja eurooppalaisille valtioille, mutta samalla se johti alkuperäiskansojen hyväksikäyttöön ja luonnonvarojen ryöstöön.
- **Teollistuminen:** 1700- ja 1800-luvuilla Eurooppa siirtyi teolliseen tuotantoon, mikä lisäsi työvoiman tarvetta ja johti laajamittaiseen työväen riistoon. Tehtaissa työskentelevät ihmiset, mukaan lukien lapset, joutuivat tekemään pitkiä työpäiviä huonoissa olosuhteissa, kun taas omistajat keräsivät voitot.
- **Globalisaatio:** Nykyään riisto ilmenee esimerkiksi halpatyövoiman käytössä ja ympäristön hyväksikäytössä. Eurooppalaiset yritykset ulkoistavat tuotantoaan maihin, joissa työvoima on edullisempaa ja ympäristönormit löyhempiä, mikä mahdollistaa kustannussäästöjä mutta ylläpitää hyväksikäyttöön perustuvaa talousmallia.
Vaikka Eurooppa on pyrkinyt siirtymään kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa talousmallia, historialliset rakenteet vaikuttavat edelleen sen talouteen ja politiikkaan. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Näetkö Euroopan kehityksen samalla tavalla?
Nykyinen riisto eroaa historiallisesta riistosta monin tavoin, vaikka perusperiaatteet – hyväksikäyttö ja epätasa-arvoinen resurssien jakautuminen – ovat säilyneet. Tässä muutamia keskeisiä eroja:
- **Muoto ja mekanismit:** Historiallinen riisto oli usein suoraa ja näkyvää, kuten siirtomaavallan aikana, jolloin Euroopan maat ottivat haltuunsa alueita ja niiden luonnonvaroja. Nykyään riisto tapahtuu hienovaraisemmin esimerkiksi globaalien tuotantoketjujen kautta, joissa kehittyvät maat tuottavat halpaa työvoimaa ja raaka-aineita ilman merkittävää taloudellista hyötyä.
- **Teknologian rooli:** Teollistumisen aikana riisto liittyi fyysiseen työvoimaan ja pitkiin työpäiviin huonoissa olosuhteissa. Nykyään digitalisaatio ja automaatio ovat muuttaneet riiston muotoa: esimerkiksi alustataloudessa työntekijät voivat olla epävarmassa asemassa ilman perinteisiä työsuhteita tai sosiaaliturvaa.
- **Ympäristövaikutukset:** Historiallinen riisto keskittyi usein ihmisten työvoiman hyväksikäyttöön, kun taas nykyinen riisto ulottuu myös ympäristöön. Suuret yritykset voivat hyödyntää löyhiä ympäristönormeja ja siirtää tuotantoaan maihin, joissa luonnonvarojen käyttöä ei säädellä tiukasti.
- **Poliittinen ja taloudellinen valta:** Aiemmin riisto oli usein valtioiden harjoittamaa, kun taas nykyään suuryritykset ja finanssimarkkinat ovat keskeisiä toimijoita. Monikansalliset yritykset voivat vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja hyödyntää veroetuja, mikä mahdollistaa resurssien epätasa-arvoisen jakautumisen.
Vaikka riiston muodot ovat muuttuneet, sen perusluonne – vallan ja resurssien epätasainen jakautuminen – on säilynyt. Näetkö nykyisen riiston yhtä vakavana kuin historiallisen?
Persujen tilanne on vaikea. Uskottavuus on mennyt ja peli pelattiin väärin. Onko mitään tehtävissä? Tuskin. Persujen tilanne pahenee koko ajan, kun maahanmuuttajien määrät vain kasvavat. Poliittista valtaa ei saa kuihtuvilla markkinoilla.
Maahanmuutto olisi pitänyt pysäyttää jo kymmenen vuotta sitten. Nyt tilanne on jo myöhäistä. Pitäisi tapahtua jotain todella katastrofaalista, että suunnan pystyisi enää tässä vaiheessa pysäyttämään.
Vuonna 2027 edessä on totuuden hetki. Joko olemme silloin suurin puolue
tai sitten olemme oppositiossa prosenttiliikkeenä pitkän aikaa. Silloin
alkaa ns. taistelu raunioista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton sanoo uutiskanava CNN:n haastattelussa, että Yhdysvallat on matkalla ulos Natosta.
”Olemme matkalla ulos Natosta. Trump on jo tehnyt paljon vahinkoa Natolle”, hän sanoo.
Boltonin mukaan Trump uskoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on hänen ystävänsä.
Yhdysvallat etenee jämäkästi kohti Supismia. Lännen heikentämisellä pedataan sitä, että Kiina saadaan maailman ykköseksi. Tämä on salainen supistinen suunnitelma. Yhdysvaltojen asemaa heikennetään nyt tarkoituksella, jotta Kiinasta tulisi ykkönen.
Isänmaallisissa patrioottipiireissä lasketaan, koska viimeistään kansan tulee ryhdistäytyä ja ryhtyä suuriin tappojuhliin, teurastamiselle on aikansa ja se aika on nyt.
Määritelmästä voidaan jo johtaa toimenpiteelle aikaraja, sillä vaikka eurooppalaiset toistaiseksi ovat enemmistönä, tilanne tulee väistämättömästi muuttumaan jo edellä esitettyjen demografisten muutostrendien seurauksena. Samasta syystä johtuu, että tarvittavat toimenpiteet tulevat olemaan sitä ankarampia ja tuhoisampia, mitä pidemmälle Euroopan islamisaatio etenee. Vallitsevassa tilanteessa ajan pelaaminen on siis vain ja ainoastaan vahingollista.
Isänmaalliset ovat valmiina taisteluun! Otetaan porukalla Hitleristä oppia! Todellisten patrioottien tilanne on vaikea. Patriootti piireissä vallitsee syvä toivottomuus. Erilaisia keinoja mietitään kilvan mutta totuus on hirvittävä. Hitler on kuollut. Onneksi Hitlerillä on kavereineen ikuinen elämäö Youtubessa. Youtubessa on sitten mukava touhuta kansanmurhien merkeissä.
Youtubessa Hitler on ikuisesti valtakunnan kansleri ja poliittinen nero. Ikuinen elämä kansan arvostamana johtajana josta haetaan viisautta kautta aikojen.
Lyhyessä ajassa Trump on näyttänyt satanisteille kaapin paikan. Perkelettä palvova väestö tullaan laittamaan kuriin ympäri maailman. Eurooppa pitää jakaa USA:n ja Venäjän välisellä sopimuksella. Eurooppa hiljaiseksi, koska eurooppa on satanistinen. Ympäristö sakki tullaan hiljentämään maanpetosoikeudenkäynneissä. Rajat tullaan vetämään uusiksi kristillisellä arvopohjalla.
Nyt meidän Suomen Trumpistien tulee seurata tarkkaan ja laittaa ne nimet merkille, jotka vastustavat Trumpistien kristillistä politiikkaa. Nimet merkille! Ja kostoa päälle.
Teille kommunisteille tarjottiin Neuvostokommunismia, mutta te ette sitä hyväksyneet. Olisitte kannattanut Neuvostoliittoa niin Teillä olisi asiat hyvin. Nyt on uusi ääni kellossa.
Maailma on nyt kolmen kovan hallinnassa. Sivustatukea saadaan Putinilta ja Xi:ltä. Tämä on hyvä. Nyt kun kaikki maailman rahat ovat Supistien hallinnassa. Ja se on hyvä. Meillä Supisteilla on suuret suunnitelmat. Aiomme perustaa porukalla ikuisen imperiumin, jota johtavat syväsupistiset johtajat.
Maailman hallintahan on aina ollut meidän supistien tavoitteena. Me olemme jo ainakin 1960-luvulta asti vehkeilleet sen puolesta, että saamme koko maailman haltuumme. Ja nyt maailman hallinta on käsissämme.
Microsoftin Bill Gates on myös syväsupisti.
Aikanaan perustimme Neuvostoliiton (NL) ja nyt perustamme globaalia maailmanlaajuista ikuista imperiumia mitä johtavat kuolemattomat johtajat. Kekkonen elää! Elämme Raamatullisia aikoja!
