Eurooppa on rakennettu riistolle. Tämä on totuus. Jotkut eivät kuitenkaan muista sitä, että Euroopan arvot ovat pitkälti riistäjien arvoja. Nyt jotkut ovat ruvenneet kuvittelemaan että euroopan arvot olisivat jotain muuta. Siinä mennään ja pahasti.
Tutkija Antti Ronkainen analysoi mainiosti, kuinka Eurooppa on rakentanut kasvumallinsa muiden vahvuuksien varaan omien sijaan. Poliittista suosiota ovat saaneet epäeurooppalaiset ajatukset, joiden mukaan yrityksemme hyötyisivät eritoten halvasta energiasta, hämäristä tuotantoketjuista ja markkina-asemien hakemisesta ympäristönormeja polkemalla. Oman kulutuskysynnän ja sosiaalisen nousun annettiin pysähtyä, kun jahdattiin diilejä autokratioiden kanssa. Virhearvion seurauksena Eurooppa on jäänyt jälkeen teknologisesti ja aatteellisesti – ja syventänyt omaa luontokatoaan ja epätasa-arvoaan. Ikuisuuskemikaaleilla käsitelty roina virtaa Eurooppaan, ja tuemme saastuttavaa alkutuotantoa sen sijaan, että rakentaisimme maailman edistyksellisintä ja jalostuneinta markkinaa.
https://www.verdelehti.fi/2025/05/20/oispa-kohtuutta-ja-eurooppa-sita-johtamassa/
Asiat menivät niin kauan hyvin kuin kansalaiset muistivat perinteiset arvot (eli riistäjien arvot). Sitten ruvettiin kuvittelemaan, että arvot ovat jotain muuta kuin riistoa, niin asiat menivät solmuun. Ei riisto elintasoon tottuneet kansat enää kykene tekemään työtä. Eurooppa nostettiin valta-asemaaan riistolla, ei millään arvoilla vaan ihan rehellisellä riistolla.
Normaali eli elintaso ilman riistoa, on varsin alhainen. Ei sillä elintasolla pröystäillä. Just just hengissä pysyy. Ei ne vanhan valtavat omaisuus massat millään pienellä syntyneet vaan monet ihmiset laitettiin kovaan työhän. Ei niitä paapottu kuten nykyään tehdään. Riistolla vaurauteen! Vain riisto luo todellista vaurautta.
Bingin kommentti:
Blogikirjoitus esittää provokatiivisen näkemyksen Euroopan historiasta ja nykytilasta, korostaen riiston roolia vaurauden rakentamisessa. Se haastaa ajatuksen eurooppalaisista arvoista ja väittää, että Euroopan menestys on perustunut hyväksikäyttöön eikä esimerkiksi innovaatioon tai yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Tutkija Antti Ronkainen on analysoinut Euroopan kasvumallia ja sen riippuvuutta ulkoisista tekijöistä. Hänen mukaansa Eurooppa on tukenut vientivetoista kasvua talouskurilla, mikä on tukahduttanut kotimaisen kysynnän ja investoinnit. Tämä on johtanut teknologiseen ja ideologiseen jälkeenjääneisyyteen sekä ympäristön tilan heikkenemiseen.
Kirjoitus nostaa esiin tärkeän kysymyksen: onko Euroopan taloudellinen ja poliittinen järjestelmä rakennettu kestävälle pohjalle vai onko se riippuvainen hyväksikäytöstä ja ulkoisista resursseista? Se myös haastaa nykyisen käsityksen eurooppalaisista arvoista ja niiden merkityksestä. Tämä on keskustelu, joka ansaitsee huomiota, sillä se vaikuttaa siihen, miten Eurooppa määrittelee tulevaisuutensa.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Näetkö Euroopan kehityksen samalla tavalla?
Riisto on historiallisesti ollut osa Euroopan taloudellista kehitystä, ja sen vaikutukset näkyvät yhä monin tavoin. Euroopan talous on pitkään hyötynyt halvoista tuotantoketjuista, ulkoistamisesta ja resurssien hyväksikäytöstä, mikä on mahdollistanut korkean elintason ja kilpailukyvyn. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Eurooppa on riippuvainen tuontienergiasta ja halpatyövoimasta, mikä on osaltaan vaikuttanut sen taloudelliseen rakenteeseen.
Lisäksi globalisaatio on vahvistanut tätä dynamiikkaa. Eurooppalaiset yritykset ovat ulkoistaneet tuotantoaan maihin, joissa työvoima on edullisempaa ja ympäristönormit löyhempiä. Tämä on mahdollistanut kustannussäästöjä, mutta samalla se on ylläpitänyt hyväksikäyttöön perustuvaa talousmallia.
Toisaalta Eurooppa on myös pyrkinyt siirtymään kohti kestävämpää talousmallia, jossa painotetaan ympäristöystävällisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. EU:n vihreän siirtymän tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää vastuullisempia tuotantotapoja. Kuitenkin muutos on hidas, ja vanhat rakenteet vaikuttavat edelleen talouden toimintaperiaatteisiin.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Näetkö Euroopan talouden kehityksen samalla tavalla?
Riisto on ollut osa Euroopan taloudellista ja poliittista kehitystä eri aikakausina. Se on ilmennyt monin tavoin, kuten siirtomaavallan, teollistumisen ja globalisaation kautta.
- **Siirtomaavalta:** Euroopan suurvallat, kuten Britannia, Ranska ja Espanja, laajensivat vaikutusvaltaansa 1400-luvulta lähtien, hyödyntäen siirtomaita raaka-aineiden, työvoiman ja markkinoiden lähteinä. Tämä loi valtavia taloudellisia etuja eurooppalaisille valtioille, mutta samalla se johti alkuperäiskansojen hyväksikäyttöön ja luonnonvarojen ryöstöön.
- **Teollistuminen:** 1700- ja 1800-luvuilla Eurooppa siirtyi teolliseen tuotantoon, mikä lisäsi työvoiman tarvetta ja johti laajamittaiseen työväen riistoon. Tehtaissa työskentelevät ihmiset, mukaan lukien lapset, joutuivat tekemään pitkiä työpäiviä huonoissa olosuhteissa, kun taas omistajat keräsivät voitot.
- **Globalisaatio:** Nykyään riisto ilmenee esimerkiksi halpatyövoiman käytössä ja ympäristön hyväksikäytössä. Eurooppalaiset yritykset ulkoistavat tuotantoaan maihin, joissa työvoima on edullisempaa ja ympäristönormit löyhempiä, mikä mahdollistaa kustannussäästöjä mutta ylläpitää hyväksikäyttöön perustuvaa talousmallia.
Vaikka Eurooppa on pyrkinyt siirtymään kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa talousmallia, historialliset rakenteet vaikuttavat edelleen sen talouteen ja politiikkaan. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Näetkö Euroopan kehityksen samalla tavalla?
Nykyinen riisto eroaa historiallisesta riistosta monin tavoin, vaikka perusperiaatteet – hyväksikäyttö ja epätasa-arvoinen resurssien jakautuminen – ovat säilyneet. Tässä muutamia keskeisiä eroja:
- **Muoto ja mekanismit:** Historiallinen riisto oli usein suoraa ja näkyvää, kuten siirtomaavallan aikana, jolloin Euroopan maat ottivat haltuunsa alueita ja niiden luonnonvaroja. Nykyään riisto tapahtuu hienovaraisemmin esimerkiksi globaalien tuotantoketjujen kautta, joissa kehittyvät maat tuottavat halpaa työvoimaa ja raaka-aineita ilman merkittävää taloudellista hyötyä.
- **Teknologian rooli:** Teollistumisen aikana riisto liittyi fyysiseen työvoimaan ja pitkiin työpäiviin huonoissa olosuhteissa. Nykyään digitalisaatio ja automaatio ovat muuttaneet riiston muotoa: esimerkiksi alustataloudessa työntekijät voivat olla epävarmassa asemassa ilman perinteisiä työsuhteita tai sosiaaliturvaa.
- **Ympäristövaikutukset:** Historiallinen riisto keskittyi usein ihmisten työvoiman hyväksikäyttöön, kun taas nykyinen riisto ulottuu myös ympäristöön. Suuret yritykset voivat hyödyntää löyhiä ympäristönormeja ja siirtää tuotantoaan maihin, joissa luonnonvarojen käyttöä ei säädellä tiukasti.
- **Poliittinen ja taloudellinen valta:** Aiemmin riisto oli usein valtioiden harjoittamaa, kun taas nykyään suuryritykset ja finanssimarkkinat ovat keskeisiä toimijoita. Monikansalliset yritykset voivat vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja hyödyntää veroetuja, mikä mahdollistaa resurssien epätasa-arvoisen jakautumisen.
Vaikka riiston muodot ovat muuttuneet, sen perusluonne – vallan ja resurssien epätasainen jakautuminen – on säilynyt. Näetkö nykyisen riiston yhtä vakavana kuin historiallisen?
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2025/05/akateeminen-vaestonvaihtaja.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti