Kaikki hyötyivät, kun tiedostomuodot, sovellukset, käyttöliittymät, laitteet ja palvelut löysivät yhteisen pohjan.
Viime
vuosina asiat ovat kuitenkin kääntyneet huonoon suuntaan. Microsoft on
kaapannut sekä koti- että yrityskäyttäjät tiukkaan otteeseensa.
Tiedostot viedään pilveen puoliväkisin ja kaikkeen vaaditaan
Microsoft-tunnus.
Windowsista on tullut alusta, jolla Microsoft
tyrkyttää puoliväkisin palveluitaan. Vaikka käyttöjärjestelmän merkitys
on koko ajan vähentynyt, Windows vain paisuu eikä todellisia parannuksia
enää tule.
Windows 11 oli monen mielestä jopa askel taaksepäin.
Se oli niin epäsuosittu, että päivitykset piti pakottaa käyttäjien
kurkusta alas. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa periksi ja vaihtaa
kone uuteen.
Amerikan valta tietokoneissa on suuri, koska eurooppalaiset eivät halua maksaa itsenäisyydestä mitään. Euroopalla olisi kyllä kykyä Intian ja Kiinan kanssa porukalla rakentaa vastavoima Amerikan mahdille. Avoin koodi (eli Linux) tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Samoin avoimen käskykannan prosessorit (eli Risc-V) mahdollistavat itsenäisyyden. Luulisi kelpaavan kaikille, mutta ei. Poliitikoilta puuttuu rohkeutta lähteä Amerikan talutusnuoresta pois. No, jos ei kelpaa, niin ei sitten.
Eurooppa voisi tehdä yhteistyötä BRICS valtioiden kanssa mutta sekään ei kelpaa. Amerikkalaisilla on varsin vahva liuka eurooppalaisiin. Liakan katkaiseminen olisi kuitenkin mahdollista porukalla eli jos kaikki tehtäisiin yhteistyötä niin pääsisimme kyllä porukalla irti, mutta sekään ei eurooppalaisille kelpaa.
Nyt eurooppa sitten uhkaa jäädä myös tekoälyssä Amerikan talutusnuoraan. Vaihtoehtoja ja kyvykkyyttäkin olisi mutta tahto puuttuu. Missä tahto, siellä keinot!
Yhdysvallat yrittää monilla tavoilla vehkeillä vapauden voimia vastaan. Taistelu tulee olemaan pitkä ja raaka - paljon ruumiita ja verta. Armoa ei anneta, eikä sitä pyydetä.
Iranilaiset aikovat pistää hanttiin Amerikkalaisille. Uudeksi johtajaksi on nimitetty Mojtaba Khamenei. Valinnalla Iran sementoi pappisvallan Iraniin. Uskovaiset juhlijat. Paratiisiin on menijää, ja paljon.
Mojtaba Hosseini Khamenei (s. 8.9.1969, Mashhad) on Iranin nykyinen korkein johtaja ja Ali Khamenein toinen poika. Hän nousi virkaan 8. maaliskuuta 2026 isänsä kuoleman jälkeen, Iranin asiantuntijaneuvoston vahvistettua valinnan. Salon Seudun SanomatYle
Perhe: Ali Khamenein poika; puoliso Zahra Haddad-Adel (kuoli 2026). Wikipedia
Tausta vallan kulisseissa: Toimi vuosia isänsä läheisenä neuvonantajana ja vaikutti erityisesti turvallisuus- ja tiedustelupiireissä. Häntä pidettiin pitkään “varjovaikuttajana”, jolla oli läheiset suhteet Iranin vallankumouskaartiin. Yle
🔹 Valinta korkeimmaksi johtajaksi
Mojtaba Khamenei valittiin Iranin kolmanneksi korkeimmaksi johtajaksi 8.3.2026.
Valinta tapahtui poikkeuksellisessa tilanteessa: hänen isänsä Ali Khamenei kuoli Israelin ja Yhdysvaltojen iskuissa. YleAljazeera
Vallan siirtyminen isältä pojalle on Iranissa kiistanalainen, sillä islamilainen tasavalta on perinteisesti vastustanut dynastista vallanperimystä. Yle
🔹 Poliittinen linja
Mojtaba tunnetaan kovan linjan konservatiivina.
Hänellä on vahvat suhteet Iranin vallankumouskaartiin (IRGC), mikä on vahvistanut hänen asemaansa. Yle
Hänen odotetaan jatkavan isänsä tiukkaa linjaa sekä sisä- että ulkopolitiikassa.
🔹 Rooli nykyisessä kriisissä
Valintansa jälkeen Iran jatkoi ohjusiskuja Israeliin, mikä korostaa hänen asemaansa sotatilanteen johtajana. Maaseudun Tulevaisuus
Hän on esiintynyt julkisuudessa niukasti, ja osa lähteistä kuvaa häntä edelleen hyvin sulkeutuneeksi ja varjoissa toimivaksi hahmoksi. Euronews
Jos haluat, voin kertoa lisää esimerkiksi hänen suhteestaan vallankumouskaartiin, hänen maineestaan Iranin sisällä tai siitä, miten hänen valintansa vaikuttaa Lähi-idän tilanteeseen.
Tulkitsen kysymyksesi niin, että viittaat siihen, kuinka moni iranilainen on valmis kuolemaan marttyyrinä (“lähtemään paratiisiin”) – eli uskonnollis‑poliittiseen ilmiöön, ei matkustamiseen. Tätä ei kuitenkaan käsitellä virallisissa tilastoissa, eikä haussa löytynyt mitään numeerista tai luotettavaa arviota aiheesta. Saatavilla oleva tieto koskee Iranin turvallisuustilannetta, joka on tällä hetkellä erittäin epävakaa. UlkoministeriöFinland Abroad
🎯 Tiivis vastaus
Ei ole olemassa luotettavia lukuja siitä, kuinka moni iranilainen kannattaa marttyyriutta tai olisi valmis “lähtemään paratiisiin”.
Iranissa on sekä hyvin uskonnollisia että hyvin maallistuneita kansanosia, ja viime vuosien laajat mielenosoitukset kertovat pikemminkin kasvavasta vastarinnasta valtion uskonnollis‑ideologista linjaa kohtaan kuin marttyyriuden ihannoinnista.
Turvallisuustilanne Iranissa on erittäin heikko, ja ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista. UlkoministeriöFinland Abroad
🇮🇷 Mikä on todellinen tilanne Iranissa?
1) Yhteiskunnallinen ilmapiiri
Nuoret ja kaupunkilaiset ovat laajalti maallistuneita ja kriittisiä uskonnollista hallintoa kohtaan.
Mielenosoitukset 2022–2026 (Mahsa Amini ‑liike ja sen jatkumot) osoittavat, että suuri osa väestöstä vastustaa pakotettua uskonnollisuutta. Lentohakukone.fi
Marttyyriutta korostava retoriikka on lähinnä valtion ja IRGC:n (Vallankumouskaarti) käyttämää poliittista kieltä, ei koko kansan näkemys.
2) Turvallisuus ja poliittinen tilanne
Iranissa on ollut ilmaiskuja, levottomuuksia ja mielivaltaisia pidätyksiä, ja ilmatila on ajoittain suljettu. UlkoministeriöLentohakukone.fi
Internetin ja sosiaalisen median rajoitukset vaikeuttavat luotettavan tiedon saamista. Lentohakukone.fi
📌 Miksi aiheesta ei ole lukuja?
Marttyyriuteen liittyvät asenteet ovat poliittisesti arkaluonteisia, eikä Iran julkaise niistä tutkimuksia.
Riippumattomat kyselyt ovat mahdottomia sensuurin ja valvonnan vuoksi.
Siksi kaikki väitteet “kuinka moni lähtisi paratiisiin” ovat arvioita tai propagandaa, eivät dataa.
🧭 Jos haluat tarkempaa tietoa
Voimme tarkentaa keskustelua esimerkiksi näihin suuntiin:
vai Iranin poliittinen tilanne ja kansan mielipiteet?
Voin pureutua mihin tahansa näistä syvemmälle.
🇮🇷 Iranilaisten uskonnollisuus – mitä tutkimukset ja havainnot kertovat?
Iranin uskonnollisuus on paljon monimuotoisempaa kuin maan virallinen kuva antaa ymmärtää. Alla tiivis, tutkimuksiin ja raportteihin perustuva katsaus.
🧭 1) Virallinen uskonto vs. todellisuus
Iran on šiialainen islamilainen tasavalta, ja valtion tasolla uskonto on vahvasti läsnä politiikassa.
Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta kansalaisten henkilökohtaisesta uskonnollisuudesta.
Historiallisesti Iranissa on ollut monia uskontoja: zarathustralaisuus, manikealaisuus, juutalaisuus, kristinusko ja buddhalaisuus Wikipedia.
📉 2) Maallistuminen ja uskonnottomuus kasvavat
Useat riippumattomat kyselyt (esim. GAMAAN, 2020–2023) osoittavat, että:
Uskonnottomuus ja etääntyminen valtion islamista ovat erittäin yleisiä.
Merkittävä osa iranilaisista ei noudata uskonnollisia sääntöjä, vaikka laki niin vaatii.
Algeria has been approved for membership in the BRICS New Development Bank (NDB), the country's finance ministry has announced.
The decision was taken on Saturday and announced by NDB chief Dilma Roussef at a meeting in Cape Town, South Africa.
By joining "this important development
institution, the financial arm of the BRICS group, Algeria is taking a
major step in its process of integration into the global financial
system," the Algerian finance ministry said in a statement.
