Yhdysvallat ja Kiina ärhentelevät keskenään kuka on suurin ja kaunein. Amerikka on vieläkin vireä huipputeknologian mekka. Kiina ei ole vielä saavuttanut Yhdysvaltoja kunnolla huipputeknologiassa. Itse seuraan lähinnä tietotekniikkaa ja siihen liittyviä asioita. Amerikkalaiset ovat vieläkin kovia monella alalla, tosin monella alalla etumatka on pienentynyt.
Mikroprosessoreissa tuotantoteknologian huippuosaaminen on Taiwanissa; Kiina pitää Taiwania osanaan. Sieltä ilmeisesti Kiina saa takaoven kautta tietoa miten prosessoreita valmistetaan. Suunnitteluosaamistahan Kiinalla on aika paljon. Sekä Kiina että Amerikka vakoilevat toisiaan. Sinällään on turha syyttää Kiinaa teknologian kopioimisesta, koska aikanaan Amerikka kopsasi Saksalaisilta ja Briteiltä. Huipputeknologiassa on hyvin yleistä, että kopioidaan jos pystytään. Kopioiminenkin vaatii osaamista ja pääomaa.
Suomen kannattaisi pysyä mahdollisimman kaukana riidoista, koska jos Suomi menee liikaa Amerikan puolelle, niin Kiina saattaa kostaa. Ja sama toisinpäin. Kiina on vieläkin nouseva mahti mutta se voi mennä yllättävän nopeasti Amerikan ohi. Kyse on paljolti luottamuksesta, kumpi on luotettavampi Amerikka vai Kiina. Iso tekijä kumpi pääsee ohi on se, että kumpaan sijoittajat luottavat enemmän: Amerikkaan vai Kiinaan. Amerikkalaiset sijoittajat eivät välttämättä halua sijoittaa Amerikkaan vaan vievät rahansa Kiinaan. Tätä on vaikea estää, koska Superrikkaiden ja vähän köyhempienkin rahat yleensä sijoitsevat jossain kansainvälisessä rahoituskeskuksessa johon amerikan verottaja ei pääse väliin.
Eurooppa on monessa mielessä jäljessä. EU:ssa on jotain brändejä ja jonkun verran osaamista monella eri alueella mutta heikolta näyttää. Onneksi ei enää tarvitse pitää rahoja täällä vaan ne voi viedä jonnekin muualle missä olosuhteet ovat otolliset.
https://yle.fi/uutiset/3-11837877
Suomen kilpailukyky näyttää heikolta kun ei edes valtio-omisteinen Neste viitsi sijoittaa Suomeen.
http://professorinajatuksia.blogspot.com/2021/03/voi-etta-me-naurettiin.html
Täytyy muistaa, että tuotanto on vain yksi osa globaalia arvoketjua. Suomella voi Nesteen tapauksessa olla muitakin rooleja arvoketjussa kuin tuotanto. Tuotanto ei enää nykymaailmassa ole välttämättä se mihin Suomen kannattaa profiloitua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti