Pia Lehtonen, 76, on 6–7 vuoden ajan leiponut pullaa muutaman kerran kuukaudessa Hämeenkyrön Aurinkorinteen vanhusten päivätoimintaan, kertoo Aamulehti.
Lehtonen kertoo, että hän sai aineet päivätoiminnan keittiöstä. Nyt pullan paisto loppuu, ja pullat ostetaan jatkossa valmiina.
Pirkanmaan hyvinvointialue Pirhasta vahvistetaan lehdelle, että pullan paistaminen päivätoiminnan keittiössä ei ole enää sallittua. Pirhan mukaan kyse ei ole säästöistä vaan elintarvikelainsäädännöstä ja yhtenäistetyistä käytännöistä.
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000011559795.html
Valtiovalta vie viimeisetkin kahvin ja pullan rippeet kansalaisilta pois. Rahat annetaan sitten Amerikkalaisille ja Ukrainalaisille ilman vastinetta. Täytyy muistaa, että kahvilla luodaan sosiaalista pääomaa, joka on arvokasta. Melkein kaikkialla maailmassa on tällaisiä käytäntöjä, joilla luodaan ihmisten välistä pääomaa eli sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma on ollut Suomessa aika korkea, koska suomalaiset ovat tykänneet jorista kahvin ja pullan ääressä tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista. Asiat soljuvat paremmin kun on sosiaalista pääomaa. Jos kaikki pelkistetään yksinkertaisiksi tehokkuuslaskelmiksi niin todellinen tuottavuus voi romahtaa, koska ei ole yhteenkuuluvuutta. Sosiaalisen pääoman rakentamisen tulisi olla ensiarvoisen tärkeää. Kahvilla ja pullalla voidaan luoda yhteisiä kokemuksia ja laulaminen on todettu hyväksi tavaksi luoda sosiaalista pääomaa.
Korkean sosiaalisen pääoman vallitessa yhteiskunnassa yhteistyö sujuu suhteellisen hyvin ja ongelmat kyetään ratkomaan. Ristiriidoista ei päästä eroon eikä niistä edes tarvitse päästä eroon mutta toimintaa voidaan kehittää ja ohjata paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti