Kouvolan hovioikeus tuomitsi hänet tänään sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Oikeuden mukaan mies kirjoitti muslimeista blogissaan solvaavasti.
Luokkajaon objektiiviset kriteerit ovat ihmisten omistussuhde pääomiin. Pääomien omistus on vallan omistusta. Se joka omistaa taloudellisia pääomia, tuotantovälineitä tai rahaa niiden vastineena, omistaa yhteiskunnallista taloudellista valtaa, mikä on kaiken vallankäytön perusta. Se, joka omistaa perusopetusta korkeampaa koulutusta omistaa kulttuuripääomaa, joka antaa mahdollisuuksia käyttää valtaa toisiin ihmisiin ja omistaa sosiaalista pääomaa. Se joka omistaa jonkin poliittisen valtaroolin, omistaa sosiaalista pääomaa, joka antaa oikeuden käyttää poliittista valtaa suhteessa luontoon ja toisiin ihmisiin. Sosiaalisen pääoman omistus edellyttää kulttuuripääoman omistusta. Näiden oleellisten luokkakriteerien hämääminen oli jokaisen presidenttiehdokkaan tärkein pyrkimys. He puhuivat vain luokkajaon seurauksista, kuten tuloerojen kasvusta, köyhien ja rikkaiden jyrkästä erkanemisesta, eliniän määräytymisestä, pariutumisesta jne. mitkä ovat vain luokkajaon seurausilmiöitä, ei luokkajaon aiheuttajia.
Heikki Typpö pohtii yhteiskunnan jakautumista luokkiin ja presidentin vaaleja. Lienee kaikille selvää, että Presidentti edustaa itsessään luokka-asemaltaan eliittiä. Ainakin isoimpien puolueiden ehdokkaat ovat myös luonnollisesti ja väistämättä eliitin jäseniä. Televisioon ei pääse edes haastateltavaksi jos ei ole eliitin jäsen. http://davidharvey.org/
Marxilaisille nämä yhteiskunnalliset luokkajaot ja alistussuhteet ovat tärkeitä. Yhteiskunnassa on selvästi havaittavissa luokkajakoja ja Suomi on hyvin pitkälle kehittynyt luokkayhteiskunta. Yhteiskunnan jako yhteiskuntaluokkiin on käytännössä väistämätöntä ja luokattomia yhteiskuntia ei ilmeisesti ole edes olemassa. http://www.monocle.com/monocolumn/2011/11/14/for-activists-karl-marx-is-still-a-class-act/
Esim. Intiassa luokkayhteiskunta on viety hyvin pitkälle kastijaon seurauksena. Suomessa luokkayhteiskunta näkyy esim. koulutuksessa ja muussa aineellisen ja aineettoman pääoman omistuksessa. Yksi korkeakoulututkinto ei pääasiassa enää nykyään riitä siihen, että olisi koulutuksellisesti ja kulttuurillisesti eliittiä vaan korkeakoulututkintoja pitää olla vähintään 2 hyvämaineisesta yliopistosta. Myöskään tohtorin tutkinto ei enää nykyaikana automaattisesti takaa kulttuurilliseen eliittiin kuulumista. http://theclassstruggle.wordpress.com/2011/11/24/modern-revisionism-i-the-young-marx/
Viimeinen neljän vuoden aikana kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat junnanneet pahasti paikallaan. Durbanin keskeiset kysymykset olivat esillä jo Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007.
Yön tunteina sopimusten tekoa jarruttivat erityisesti Kolumbia, Venezuela, Bolivia, Nigaragua ja Intia. Maailman toiseksi väkirikkain maa vetosi kansansa köyhyyteen ja ajoi yhteisen, mutta eritellyn vastuun tärkeyttä.
"Intia ei koskaan suostu peloteltavaksi, uhattavaksi tai painostettavaksi tällä tavalla", Intian ympäristöministeri Jayanthi Natarajan jyrähti.
“Ilmastonmuutos karkaa käsistä, ellei päästöjä käännetä laskuun vuoteen 2015 mennessä. Jokainen hukattu hetki lisää ilmastonmuutoksen inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia”, sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen Kepasta.
Tässä täytyy muistaa, että juridisesti sitovaa sopimusta (Durbanissa tai jossain muualla) on vaikea saada aikaan, koska ainakin Yhdysvallat on historiallisesti aina katsonut, että kansainvälinen sopimus ei sido sitä, jos se loukkaa Yhdysvaltojen strategisia etuja. Yhdysvaltojen Presidenttiä ei voi sitoa kansainvälisellä sopimuksella vaan se on suvereeni ja ylitse näiden sopimusten. Käytännössä siis Yhdysvaltojen Presidentti voi milloin tahansa määrätä, että kv. sopimusta ei tarvitse noudattaa, koska se on Yhdysvaltojen etujen vastainen. Vanhempi oikeustieteellinen teoria korosti juuri tätä suvereeniutta. Perinteisesti nämä ympäristösopimukset ja lainsäädäntö ovat juuri olleet helposti väistyviä eli jos joku merkittävä muu etu on vaarassa niin ympäristösopimus- ja lainsäädäntö väistyy. Merkittäväksi voi riittää pelkkä voiton pienentyminen jossain liiketoiminnassa tai kohtuuttomat kustannukset. Kysymys siitä milloin ollaan kohtuuttomuuden puolella on sitten poliittinen.
Jotkut asiantuntijat antavat sellaisen kuvan, että sopimus olisi jotenkin sitova tai velvoittava. Kv. sopimukset ovat aina vapaaehtoisia todellisille suurvalloille kuten Yhdysvallat. Se noudatetaanko sopimusta ja miten tarkasti määräytyy sitten Yhdysvalloissa pitkälti sisäpoliittisten voimasuhteiden ja poliittisen harkinnan perusteella. Kv. sopimus on helppo poliittisesti heittää roskakoriin, koska ulkomaan olioilla ei ole äänioikeutta.
In part it’s chilling, a New International Court — which could presumably try you for crimes against coastlines, clouds, or (more likely) against endangered windfarms. Those with their hands on the legal wheel want the power to direct money (was that $1.6 Trillion?) from the richest nations to their friends, patrons, or pet causes. If they became the anointed Kings, it would swiftly become a crime to speak doubts of climate models upon which billions of trades depends. The darkest evil always comes cloaked with helpful intentions.
Durbanin ilmastoneuvotteluissa saatu sopimus on merkittävä läpimurto. Se tarkoittaa laillisesti sitovien päästörajojen sopimista kaikille merkittäville maille, myös Kiinalle.
Suuret maat Kiina, USA, ja Intia pelaavat kovaa peliä yrittäen saada vastuun pois itseltään. Ihmettelisin kuitenkin suuresti, jos nämä maat eivät oikeasti täällä tuntisi vastuuta tulevaisuudesta. Tunteita ei ole säästelty kokoushuoneissa tai niiden ulkopuolella. Kaikki tietävät myös sen, että vaikka täältä saataisiin parhaita mahdollisia saatavissa olevia tuloksia, olemme todella jäniksen selässä, ettemme siirry sen kynnyksen yli, jossa ilmastonmuutoksen seuraukset ovat täysin lähteneet käsistämme. Silloin siirrymme puhumaan seurauksiin sopeutumisesta, joka on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti paljon surkeampi vaihtoehto.
