Luokkajaot ja Presidentinvaalit

Luokkajaon objektiiviset kriteerit ovat ihmisten omistussuhde pääomiin.  Pääomien omistus on vallan omistusta. Se joka omistaa taloudellisia pääomia, tuotantovälineitä tai rahaa niiden vastineena, omistaa yhteiskunnallista taloudellista valtaa, mikä on kaiken vallankäytön perusta.
Se, joka omistaa perusopetusta korkeampaa koulutusta omistaa kulttuuripääomaa, joka antaa mahdollisuuksia käyttää valtaa toisiin ihmisiin ja omistaa sosiaalista pääomaa. Se joka omistaa jonkin poliittisen valtaroolin, omistaa sosiaalista pääomaa, joka antaa oikeuden käyttää poliittista valtaa suhteessa luontoon ja toisiin ihmisiin. Sosiaalisen pääoman omistus edellyttää kulttuuripääoman omistusta.
Näiden oleellisten luokkakriteerien hämääminen oli jokaisen presidenttiehdokkaan tärkein pyrkimys. He puhuivat vain luokkajaon seurauksista, kuten tuloerojen kasvusta, köyhien ja rikkaiden jyrkästä erkanemisesta, eliniän määräytymisestä, pariutumisesta jne. mitkä ovat vain luokkajaon seurausilmiöitä, ei  luokkajaon aiheuttajia.

http://hkt40.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90941-ehdokkaat-paljastivat-oman-luokka-asemansa

Heikki Typpö pohtii yhteiskunnan jakautumista luokkiin ja presidentin vaaleja. Lienee kaikille selvää, että Presidentti edustaa itsessään luokka-asemaltaan eliittiä. Ainakin isoimpien puolueiden ehdokkaat ovat myös luonnollisesti ja väistämättä eliitin jäseniä. Televisioon ei pääse edes haastateltavaksi jos ei ole eliitin jäsen.
http://davidharvey.org/

Marxilaisille nämä yhteiskunnalliset luokkajaot ja alistussuhteet ovat tärkeitä. Yhteiskunnassa on selvästi havaittavissa luokkajakoja ja Suomi on hyvin pitkälle kehittynyt luokkayhteiskunta. Yhteiskunnan jako yhteiskuntaluokkiin on käytännössä väistämätöntä ja luokattomia yhteiskuntia ei ilmeisesti ole edes olemassa.
http://www.monocle.com/monocolumn/2011/11/14/for-activists-karl-marx-is-still-a-class-act/

Esim. Intiassa luokkayhteiskunta on viety hyvin pitkälle kastijaon seurauksena. Suomessa luokkayhteiskunta näkyy esim. koulutuksessa ja muussa aineellisen ja aineettoman pääoman omistuksessa. Yksi korkeakoulututkinto ei pääasiassa enää nykyään riitä siihen, että olisi koulutuksellisesti ja kulttuurillisesti eliittiä vaan korkeakoulututkintoja pitää olla vähintään 2 hyvämaineisesta yliopistosta. Myöskään tohtorin tutkinto ei enää nykyaikana automaattisesti takaa kulttuurilliseen eliittiin kuulumista.
http://theclassstruggle.wordpress.com/2011/11/24/modern-revisionism-i-the-young-marx/

Todellisen eliitin tunnusmerkkejä ovat yleensä kuuluminen useampaan eliittiluokkaan.
http://www.sociologyinfocus.com/2011/12/05/karl-marxs-trip-to-a-college-football-game/

http://angryarab.blogspot.com/2011/12/letting-down-working-class-in-lebanon.html

http://lumpenprofessoriat.blogspot.com/2011/11/marxist-rage-comics.html

http://democracyandclasstruggle.blogspot.com/2011/12/london-is-capital-of-fraud-cameron-is.html

http://notes-taken.blogspot.com/2011/12/review-of-stieglers-new-critique-of.html

http://motls.blogspot.com/2011/12/richard-feynman-on-climate-conference.html

http://jpoli.blogspot.com/2011/12/absoluuttinen-uskonnonvapaus.html

http://sedis.blogspot.com/2011/09/kuinka-arkistofilmit-muuttavat.html