tiistai 10. tammikuuta 2012

Jumalan olemuksesta

Yliopiston dosenttina toiminut kansainvälisesti arvostettu Luther-tutkija, sekä nykyään savonlinalainen kirkkoherra Sammeli Juntunen kuitenkin tiivistää hyvin syyt miksi Jumalan olemassaolon rationaalinen pohdinta yleisesti ottaen kuuluu kristinuskoon:Jumalan olemassaolon rationaalinen pohdinta kuuluu kristinuskoon kolmesta syystä. Ensinnäkin se muistuttaa, että Jumala ei ole ihmisen mielikuva tai tunne tai uskonnon luomus. Hän on kaikkeuden Luoja, josta on viitteitä koko todellisuudessa, myös siinä, jota tarkastellaan järjellä. Toiseksi, vaikka järjellinen jumalantuntemus on vaillinaista, se on eräs edellytys sille, että puhe Jumalasta on ymmärrettävää. Kolmanneksi: vaikka usko ylittää järjen, se ei ole siitä kokonaan erossa."

http://uskonpuolesta.blogspot.com/2012/01/sammeli-juntunen-jumalan-olemassaolon.html

Kristilliset filosofit ovat pohtineet paljon Jumalan olemassaoloa. Käsittääkseni erityisesti äärettömän käsite on paljon kehittynyt juuri tälläisten pohdintojen seurauksena.
http://uskonpuolesta.blogspot.com/2012/01/onko-jumala-olemassa-william-lane-craig.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pierre_Teilhard_de_Chardin

http://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Teilhard_de_Chardin

Sinällään teoreettiset tulkinnat ja pohdinnat ovat edistäneet ymmärrystä.
http://www.teilharddechardin.org/

http://www.gaiamind.com/Teilhard.html

Ihmisen roolia luomisessa on paljon pohdittu. Onko ihmisen rooli aktiivinen tekijä vaiko passiivinen luomisen seuraaminen? Käsittääkseni ainakin joissakin juutalaisuuden haaroissa ihmisen rooli nähdään aktiivisena luojan työn jatkamisena. Joissain tulkinnoissa ihmiskunnan tärkeimpänä tehtävänä nähdään juuri superälyn luonti ja silloin luomiskertomus tulee täydeksi.
http://viheralue.blogspot.com/2012/01/tavoitteeksi-alykas-sahkoverkko.html

Onko älykkyys ja tietoisuus luonnon perusominaisuus, jota ihminen levittää ja tekee siten koko materiaalisen todellisuuden tietoiseksi?

2 kommenttia:

  1. Jumalalla sinänsä ei ole yhteyttä matemaattiseen äärettömän käsitykseen. Teologiassa se, jolla on oikeasti yhteys äärettömän käsitteeseen, on helvetti. Ääretön joukko on sellainen, jolla on sama mahtavuus kuin jollain sen aidolla osajoukolla. Vanhan virsikirjan sanoin:

    "Jos tuomittujen kerran loppuis vaiva
    kun kulunut on monta ajastaikaa
    kuin tähdet ovat taivaan avaran
    tai ruohot lehdet kaiken maailman
    niin sillä itseään he suloisesti lohduttais'
    ett' he vielä kerran pääsinpäivän sais.
    Vaan turhaa, vaivat vasta alkavat
    kun toivovat he niiden loppuvan."

    VastaaPoista
  2. Tekstissä lähinnä viitattiin, että äärettömyyttä pohtimalla kristityt matemaatikot saivat innoitusta löytää äärettömän.

    VastaaPoista