Yksilö- ja yrityslähtöinen kilpailu on tuhoisaa yhteisölle pitkällä aikavälillä. Oman edun tavoittelu tekee yhteisöstä haavoittuvan. Yksilön ja yhteisön edut eroavat jopa jyrkästi. Eroa havainnollistaa biologinen analogia: uroshirven sarvien ylikasvu auttaa yksilöä kilpailussa naaraista mutta on lopulta tuhoisaa lajille. Eläimet toimivat näin, mutta ihmisillä on kyky toimia toisin.http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94551-the-darwin-economy-darwinismin-ohi-ja-yli
http://www.thefiscaltimes.com/Columns/2011/12/20/The-Great-Economic-Divide-Makes-Everyone-Poorer.aspx#page1
Kilpailu voi joskus haitata hyvinvointia. Jokatapauksessa kilpailu ja evoluutio haaskaa resursseja valtavasti turhaan tekemiseen. Ainut ongelma on, että yhteiskunnalta ja ihmiseltä pitkälti puuttuu kyky toimia viisaasti ja paremmin. Ihminen ei pääasiassa pysty toimimaan järkevästi ja siten markkinalogiikka jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Kilpailun ja evoluution tulosten ylittäminen vaatisi sellaista viisautta ja tietämystä jota ei ole olemassa. Kilpailutalous on ainut vaihtoehto kun halutaan koordinoida kulttuurisesti erilaisia ryhmiä ja tavoitteita, joista ei kyetä pääsemään yhteisymmärrykseen. Muut vaihtoehdot vaatisivat hyvin pitkälle menevää yhteisymmärrystä ja kykyä koordinoida toimintaa ilman markkinoita.
http://cornellalumnimagazine.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1172
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti