Vakoojien maailma

Tieto, informaatio ja kommunikaatio ovat vaarallisia väärissä käsissä.
http://pjarvinen.blogspot.fi/2013/06/britannian-vakoilu-ei-yllata.html

Aikanaan ihmisille annettiin sellainen kuva, että kansalaisten kommunikaation valvonta on vain "diktatuurien" tapa toimia. Myös "vapaassa" maailmassa on tarpeen valvoa kansalaisten toimintaa. Sinällään tässä ei pitäisi olla mitään uutta sillä vapaa ihminen on aina vaarallinen ja siksi kaikki yhteiskunnat ovat aina pyrkineet sitomaan ihmisen. Jos ei uskolla niin jollain muulla keinoin. Sidottu ihminen on paljon vaarattomampi.
http://jpoli.blogspot.fi/2013/06/usa-vakoilee.html

http://suppelaiset.blogspot.fi/2013/06/nsa-ja-vakoilu.html

En usko, että ihmiskunta kykenisi elämään ilman kansalaisiin kohdistuvaa valvontaa ja vakoilua. Maailma ilman vakoilua vaatisi, että ihmisten pitäisi kyetä elämään toistensa kanssa ja tälläinen on luultavasti mahdotonta saavuttaa.

Ihminen on luonteeltaan sellainen eläin, että se tarvitsee hierarkian ja luokkarakenteen pystyäkseen toimimaan. Suuret varallisuus- ja elintasoerot sitten väistämättä luovat kateutta ja tälläiset kateuden voimat on pakko sitoa voimakeinoin yhteiskunnassa.
http://thomastaussi.blogspot.fi/2013/06/ay-liike-ylpeilee-kapitalistien.html

Luokkasota on siis ikuista; luokkien välisiä ristiriitoja on kapitalistisessa järjestelmässä pyritty absorboimaan uskontoihin, viihteeseen, isänmaallisuuteen, urheiluun ja muuhun sopivaan. Osittain myös varallisuuserojen häivyttäminen näkyvistä on ollut myös tapa pienentää ristiriitoja.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=128

Valtion sisäisten luokkaerojen mobilisointi aggressioksi vierasta kohtaan on myös suosittu tapa. Yhteiskuntaluokista voisi kirjoittaa enemmänkin mutta en nyt taida viitsiä.

Itse en näe kyllä mitään mahdollisuutta purkaa luokkajärjestelmää: sillä ihminen ei pysty organisoitumaan ilman luokkia. Luokaton yhteiskunta on mahdottomuus.

Aikanaan teollinen kapitalismi loi teollisen kapitalistisen yhteiskuntarakenteen ja sille ominaisen ominaisdynamiikan. Kapitalismin ominaispiirteistä voi keskustella loputtomasti mutta teolliselle kapitalismille on kuitenkin ominaista, että pitää olla ainakin näennäisesti vapaa palkkatyöllä elävä työväestö ja erillinen pääoma joka pyrkii tekemään voittoa myymällä ja ostamalla kaikenlaista teollista tavaraa.

Luokkaerot eivät kuitenkaan ole mitenkään teollisen kapitalismin ilmiö vaan ne ovat vanhempi yhteiskunnallinen ilmiö.
http://www.marxists.org/archive/marx/works/1845/condition-working-class/

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/10214-vaeitoes-luokkaerot-ja-kaupungistuminen-vaikeuttavat-ubuntun-toteutumista

http://www.teologia.fi/ajankohtaista/1-uutisia/834-hy-vaeitoes-ihmisyyden-rajat-maahanmuuttajan-ja-kirkon-kohtaamisissa-johannesburgissa

http://sakutimonen.blogit.fi/tag/luokkaerot/

http://sirvioaristarkos.wordpress.com/2012/10/18/vantaan-katukuvassa-nakyvat-rankasti-luokkaerot-on-hyvin-ja-erittain-huonosti-toimeentulevia/

En kannata mitenkään työväen luokan ylistämistä, koska pelkkä työnteko, vaikkakin yhteiskunnallisesti tärkeää ja arvokasta, ei mitenkään oikeuta työväen arvojen nostamista yhteiskuntaa ohjaaviksi.
http://www.demari.fi/politiikka/kolumnit/12909-vuorenrinne-seta-leninin-hiekottamalla-tiella

Ennen ranskan vallankumousta esim. kauppiaiden ja käsityöläisten arvostus oli matalahko ainakin vanhassa "sivistys" euroopassa. Aikansa yritysjohtajien arvostus oli matala, erityisesti kauppiaita on perinteisesti inhottu sivistysvaltioissa. Nykyään kauppiaita ei ehkä enää inhota yhtä paljon mutta kaupankäynti on silti aliarvostettua vaikka se luo valtavasti yhteiskunnallista hyvää. Aikansa aatelisten yhteiskunnallinen panos yleensä rajoittui johonkin täysin hyödyttömään hihhulointiin vaikkakin sillä oli siinä järjestelmässä jonkinlainen rooli.

Alemmat luokat usein kärsivät ajatuksen järjettömästä urautumisesta ja katkeruudesta.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=8187

Katkeruus ja viha eivät kuitenkaan luo mitään hyvää.

Vakoiluun tämä kaikki luokkahöpinä liittyy siten, että Englanti (elikkä Lontoon City) on halunnut profiloitua nimenomaan kapitalistisen omistavan luokan etujen ajajaksi maailmanlaajuisesti.
http://www.wired.com/threatlevel/2013/06/gchq-tapped-200-cables/

http://video.wired.com/watch/codefellas?c=browse&per_page=200&page=2

http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2013/06/nsa-vastasi-kohuun-tutulla-jenkki.html