Maataloudessa kustannusten nousu oli viime vuonna erittäin nopeaa ja voimakasta. Kuluttaja sai kuitenkin nauttia edelleen edullisesta ruuasta. Pellervon taloustutkimus PTT huomautti katsauksessaan perjantaina, että ruuan hinta nousi Suomessa vuonna 2021 ainoastaan 0,3 prosenttia.
Yleinen hintojen nousu maailmalla kertoo, että pitkä matalan inflaation aika on toistaiseksi ohi. Maailmalla ja muualla EU:n alueella hintojen nousu on koskenut myös ruokaa. Esimerkiksi USA:ssa ruoka oli joulukuussa yli kuusi prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin. EU:ssa ruuan kuluttajahinta nousi PTT:n mukaan viime vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia. Nousua EU:ssakin voi pitää maltillisena muuhun hintojen nousuun verrattuna.
Suomalaiselle maataloudelle vuodesta 2021 tuli kriisivuosi. Sato kärsi kuivuudesta, polttoaineet, sähkö ja lannoitteet kallistuivat, mutta tuotemarkkinoilta ei ollut apua saatavissa. Viljapula toki nosti viljan hintaa, mutta myytävää kertyi vähän. Kotieläintiloilla, etenkin sianlihantuotannossa, rehun hinta käänsi katteet rajusti miinukselle.
Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa pääkirjoituksessaan ruoan hinnasta. Ruoan hinta on MT:n mukaan liian halpaa. Iso ongelma tässä on se, että iso osa suomalaisista on kokolailla köyhiä eikä heillä ole varaa maksaa lisää yhtään. Tämä näkyy mm. ruokajonoissa ja muualla. Jos rahaa olisi enemmän, niin ihmiset varmaan ostaisivat enemmän ja mahdollisesti kalliimpaa. Köyhillä ei ole varaa maksaa enempää. Ruoan hinta, kuten kaikkien muidenkin hyödykkeiden hinta, yleensä muodostuu markkinoilla siten, kuka on valmis (ja pystyy) maksamaan hinnan viimeisenä. Hinta ei siis muodostu rikkaimpien maksukyvyn mukaan vaan köyhimpien. Tässä on tietysti huomioitava, että rikkaat ja köyhät eivät yleensä osta samoja tavaroita. Otetaan esimerkiksi porkkanat. Porkkanat ovat sellaisia tuotteita, joita köyhät voivat ostaa. Myös rikkaat eli erilaiset Nallet ostavat porkkanoita mutta, koska porkkanoita on niin paljon myynnissä, niiden hinta määräytyy köyhien ostokyvyn perusteella. Sama koskee titysti kaikkia hyödykkeitä.
Jos maanviljelijät haluavat tavarastaan kovemman hinnan, niin köyhien ostokyvyn täytyisi nousta. Tämä koskee luonnolliseti myös vientimarkkinoita.
Rikkaat ovat yleensä varsin tarkkoja euroistaan eli he eivät maksa enempää kuin on pakko. Köyhät taas maksaisivat mutta heillä ei yksinkertaisesti ole rahaa maksaa.
Vähän varakkaamman väen rahat taas menevät energiaan eli ei sieltäkään ole mahdollista saada lisä euroja.
http://jtalous.blogspot.com/2022/01/steve-jobs-nokian-tuhoaja.html
Vegaanit sun muut ostavat sitten aasialaista ruokaa eli sieltäkään ei ole euroja saatavissa. Soijan syöjät eivät osta suomalaista ruokaa. Mitä sitten voitaisiin tehdä? Nykytilanteessa ei mitään. Pientä toivoa tuo kuitenkin maailman tilanteen kiristyminen ja esimerkiksi sopivan kokoinen sota voisi nostaa hintoja. Iltarukouksessa kaikkien tulisikin rukoilla sotaa - vain kunnon sota voi pelastaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti