Sikatilat ja muukin maatalous kärsii nyt rehun, lannoitteiden ja energian hintojen jyrkästä noususta. Esimerkiksi typpilannoite urean hinta noin kaksinkertaistui heinäkuun alusta joulukuuhun ja fosforilannoitteiden hinnat nousivat noin 40 prosenttia.
https://yle.fi/uutiset/3-12304492
Maanviljelijät kokevat saavansa liian vähän rahaa. Onko tämä totta vai tarua on näin ulkopuolisen mahdotonta arvioida. Selvää kuitenkin on, että kauppa on varsin keskittynyttä. Ei ole kuin kolme isoa eli Lidl, Kesko ja S-Ryhmä. Ainakin periaatteessa maataloustuottajien aseman pitäisi parantua jos kilpailua kaupan alalla olisi enemmän. Ongelmaksi nousee kuiten se, että pärjätäkseen kaupan pitäisi olla kannattavaa myös kaupalle. Käytännössä voi kilpailun lisääminen alentaa kaupan maksukykyä niin paljon, että lisääntyvä kilpailu kauppiaiden kanssa ei sitä kykene kompensoimaan.
Jos kauppoja olisi enemmän niin markkinoiden pitäisi kyetä ylläpitämään neljäs logistinenverkko ja tämä tulisi kalliiksi. Nyt keskusliikkeillä on pitkälle automatisoidut logistiikkakeskukset, joissa robotit tekevät ahkerasti työtä 24h vuorokaudessa.
Erikoistuotteilla voisi tienata enemmän mutta Suomalaisten köyhyys tulee tässäkin eteen. Isolla osalla väestöä ei ole rahaa kunnon ruokaan.
Suomikurjalisto ei juhli rahoilla. Myös isotekijä on kulutustottumusten muutos: moni nuori on lopettanut lihankäytön. Joulukinkku on vaihtunut soijaan. Lisäksi vähät rahat menevät energiaan ja muuhun pakolliseen. Itse ostan kyllä suomalaista ruokaa jos on saatavilla. En syö (tuonti) soijaa, vaan kotimaista lihaa. Yhden hengen ruoalla ei ketään pelasteta konkurssilta. Syön varsin halpaa ruokaa hernekeittoa ja sellaista. Teen hernekeiton itse, eli ei silläkään teollisuutta paljoa pelasteta. Ei kuivatulla hernepussilla hirveästi maailmaa muuteta.
Voidaanko markkinarakenteita muuttaa siten, että ruoan tuottajalle jäisi enemmän rahaa? Teollisuus ei ilmeisesti halua (tai kykene) maksamaan enemmän ja samoin isolle kuluttajista isommat ruokalaskut ovat köyhyyden takia mahdottomia. Ainut mahdollisuus lienee suorat tulotuet maanviljelijöille mutta tässäkin EU-lainsäädäntö tulee vastaan. Jos Suomi olisi itsenäinen niin ainakin teoriassa olisi mahdollista maksaa suoraa tulotukea viljelijöille. Realistista lienee etteivät Kallion soijanakkimiehet ja Helsingin somalit eivät ole valmiita maksamaan mistään mitään. Somaleille ehkä sopisi Kamelituki mutta siihen eivät taas suomalaiset suostu.
http://viranomaisenvalvoma.blogspot.com/2015/08/maatalous-on-huonosti-kannattava.html
Miten maatalouden tulotasot vertautuu muiden kansalaisten tuloihin? Täytyy muistaa, että muilla toimialoilla menee myös heikosti.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/eurooppalainen-energiakriisi-sen-syyt-ja-seuraukset/
https://luomulakko.blogspot.com/2012/08/ilmastonmuutos-ja-maatalous.html
Suomen kaltaisessa köyhässä maassa raha on väistämättä tiukilla. Moni ei ymmärrä, että vähät rahat on laitettu HX-hävittäjiin. Ei rahaa yksinkertaisesti riitä. Eduskunta joutuu yksinketaisesti valitsemaan joko HX-hävittäjät tai maatalous: molempiin ei yksinkertaisesti ole varaa. Suomi ei ole varakas Nokia-Suomi vaan köyhälä. Kännyköiden sijaan Suomi vie sellua. Ei sellulla sillälailla rikastu kuin myymällä kännyjä. Tosin niillä kännyilläkään enää rikastumaan pääse helposti.
Maanviljelijöiden pitäisi tutustua ns. Ilmastosatanismiin. Sieltä voisi löytyä ovi kannattavaan toiminaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti