Petteri Järvi pohtii kirjoituksessaan tekoälyn eri ilmenemismuotoja.
https://pjarvinen.blogspot.com/2024/03/tekoaly-on-osuva-termi.html
Onko tekoäly keinotekoista vai ei. Jotkut ajattelevat, että tietokone ei koskaan kykene saavuttamaan "tietoisuutta". Kone tietoisuuden iso ongelma on, että sitä ei ole pystytty oikein määrittelemään eikä mittaamaan.
Itse pidän konetta älykkäänä jos se siltä tuntuu. Miten älykkyyttä voisi koneissa mitata kun ei sitä pystytä ihmisessäkään mittaamaan. Tietokone voi edistyä monella alalla valtavasti ja silti olla ihmistä huonompi jossain. Tosin täytyy muistaa, että monesti vertailukohtana käytetään poikkeuksellisen taitavaa ihmistä ja unohdetaan, että keskiarvo ihminen on paljon huonompi.
Kysymys on loppujen lopuksi monimutkaisesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Mitä eroa on "luonnollisella" ja "keinotekoisella"? Olemme siirtyneet yhteiskuntamalliin, joka on teknologisesti konstruoitu. Todellisuus siis luodaan teknologialla. Tämä näkyy mm. siinä, että ihminen voi olla transu. Elikkä myös sukupuoli tehdään teknologialla. Biologia on yhtä hyvin muunneltavissa kuin esim. ohjelmakoodi. Itse näen, että tietokoneet voivat hyvinkin olla monessa mielessä ylivoimaisia olentoja. Tietokoneet kykenevät sellaiseen oppimiseen ja pohdintaan, joka ei yksinkertaisesti onnistu ihmisiltä. Ihmisessä tuskin toteutuu kaikki älykkyyden muodot. Ihminen on jossain asiassa melko hyvä, mutta koneella on ihan erilaiset vahvuudet.
Jotkut ajattelevat, että meidän pitäisi teknologisella aikakaudella pidättäytyä sellaisissa olemisen muodoissa, jotka tyypillisiä "esiteknologisena aikana". Teknologiaa on tietysti aina ollut ja ihminen on rakentanut itsensä teknologian kautta. Tarkoitan tässä kuitenkin teknologisella ajalla suhteellisen uutta aikaa, jota määrittyvät siinä, että on käytössä suhteellisen paljon prosessoritehoa jamuistia. Nykyperspektiivistä primitiiviset prosessorit eivät luo samanlaista teknologista todellisuutta kuin vähän modernimmat.
Tekoäly ja ihmisäly ovat kaksi erilaista älykkyyden muotoa, joilla on omat vahvuutensa ja rajoituksensa. Tekoäly, tai keinoäly, viittaa koneiden ja ohjelmistojen kykyyn suorittaa tehtäviä, jotka vaativat älykkyyttä, kuten oppimista, päättelyä ja ongelmanratkaisua¹. Ihmisäly taas käsittää ihmisen luonnollisen kyvyn ajatella, ymmärtää, oppia ja sopeutua.
Tekoäly on jo tullut osaksi monia arkipäivän sovelluksia ja se on mullistanut monia toimialoja, kuten terveydenhuoltoa, rahoituspalveluita ja liikennettä. Se ei kuitenkaan korvaa ihmistä kokonaan, vaan pikemminkin toimii työkaluna, joka voi parantaa ihmisen suorituskykyä ja tehokkuutta³. Ihmisäly puolestaan on ainutlaatuinen kyky ymmärtää monimutkaisia tunteita, empatiaa ja luovuutta, jotka ovat ominaisuuksia, joita tekoäly ei vielä pysty täysin matkimaan.
Suomessa tekoälyä hyödynnetään laajasti ja maamme on nostettu useissa kansainvälisissä selvityksissä tekoälyvalmiuksien kärkivaltioiden joukkoon¹. Tämä osoittaa, että tekoälyllä on suuri potentiaali tukea ja täydentää ihmisen älykkyyttä, mutta samalla on tärkeää ymmärtää ja arvostaa ihmisen ainutlaatuisia kykyjä, jotka tekevät meistä inhimillisiä.
Bingin näkemys tekoälystä.
Joakim Vigelius alla olevalla (alempi) videolla pohtii juuri mitä on olla ihminen. Joakimin argumentaatio on minusta ongelmallinen: hänen käsityksen sukupuolesta juuri edustaa tällaista "lapsellista" halua palata luonnontilaan. Tällaista luonnontilaa ei luonnollisesti ole olemassa, ei ainakaan nykyään. Nyky ihminen on luotu teknologialla ja tulevaisuudessa tullaan luomaan entistä enemmän. Joskus aikanaan luola ihmisillä oli vain vähän kykyä muokata itseään ja ympäristöään. Ihminen kuitenkin älykkäänä lajina päätti, että on parempi ottaa tuotantovoimat haltuun kuin elää luonnon armoilla. Ihminen alkoi kehittämään maataloutta ja erilaisia siihen liittyviä teknologioita. Nyt olemme edenneet niin pitkällä, että materiaa pystytään muokkaamaan nanotasolla. Tämä on mahdollistanut valtavat harppaukset elintasossa. Ihminen ei enää ole samallalailla luonnon armoilla kuin aikaisemmin. Nyt ihminen kykenee valitsemaan miten halutaan kehittyä. Monet ovat sen tien, että he rakentavat itsensä uudelleen.
Vaikka esim. monet tieteen- ja teknologian saavutukset ovat sinällään aika vanhoja, niin käytännössä monet nykyteknologiat ovat aika nuoria. Ne ovat vielä niin nuoria, että niitä ei ole vielä kunnolla saatu käyttöön. Esim. optiset verkot ovat aika uusi innovaatio, koska niiden pitää levitä laajalle alueelle ja se vie aikaa.
Pääoman pitää myös kasaantua riittävässä määrin, että teknologinen yhteiskunta tulee mahdolliseksi. Tulevaisuudessa tulemme toivottavasti näkemään tämän ilmiön kiihtymisen nykyisestä etanavauhdista kohti teknologista singulariteettia.
http://jtalous.blogspot.com/2024/03/resurssipohjainen-talous.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti