Palvelutalous

 Nyt kun Suomeen on saatu kauan kaivattuja teollisuusinvestointeja niin voidaan ainakin olla vähän tyytyväisiä, että talouskasvulle luodaan uusia mahdollisuuksia. Vaikka tavaran tuotannon yhteiskunnallista arvoa liioitellaankin niin on teollisuudella vieläkin joku rooli taloudessa. Teollisuustuotteita voi myydä ulkomaille; palvelujen myynti on vaikeampaa vaikka mahdollista. Vientiä tarvitaan tuonnin rahoittamiseksi. 

Me siis kaiken aikaa, päivin ja öin, pidämme yllä ja edistämme omaa ja läheistemme elämää: laitamme ruokaa, syömme, lepäämme, käymme kaupassa, opiskelemme, hoidamme kotitaloutta, toimimme lähiyhteisöissä. Se, jos mikä on, tuottavaa kulutusta. Sitä ei kuitenkaan kirjata BKT:seen. Sen arvo vuositasolla on vajaat 100MM euroa, josta noin 84MM€ jää BKT:n ulkopuolelle (2019). BKT:n kannalta se on pelkkää kulutusta. Oma elämämme ja sen keinot (means of life) ovat toissijaisia ja jopa arvottomia BKT:een kirjanpidossa.

https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/valtionvarainministerio-julistaa-bkt-voi-siis-periaatteessa-kasvaa-rajatta/

BKT:stä jää iso osa kodeissa tapahtuvaa palvelutuotantoa huomioon ottamatta. Myöskään vapaan koodin hyvinvointivaikutuksia ei BKT:hen kirjata. 

Ylimääräinen tavarapaljous ei lisää hyvinvointia vaan pienentää sitä. Nykyään kaikilla on huoneet ja kaapit täynnä tavaraa millä ei ole juuri mitään käyttöä vaan se on lähinnä tiellä. Kirpputorit ovat täynnä.

https://oikurjulaisetkultamunat.blogspot.com/2018/11/enta-jos-valittamisen-sijaan-suomessa.html

Energia on palvelua.

https://kaikenhuippu.com/2020/12/22/olkiluoto-2n-kayttohairion-uutisointi/

https://www.henry.fi/ajankohtaista/blogit-ja-kuukauden-kasvo/2017/05/tulevaisuuden-palvelujohtaminen-ja-asiakaselamys-luksusta.html

http://oraakkeli.blogspot.com/2007/10/murroksessa-jrki-menee-ja-toinen-tulee.html

http://valotuksiaelamaan.blogspot.com/2019/03/olisiko-marxin-opeille-taas-kayttoa.html

Palvelut tuottavat ison osan hyvinvoinnista. Nyt pitäisi keskittyä nimenomaan palvelutuotannon kehittämiseen. Perinteisesti tuottavuuden kasvu on ollut hitaampaa palveluissa kuin teollisuudessa. Teollisuudessa on helpompi automatisoida. Palvelujen automatisointi on myös mahdollista ainakin jossain määrin.

Google ja Facebook ovat palveluita; samoin Linux on palvelu.

Perinteiset talousteoriat on luotu nimenomaan teolliseen tavaratuotantoon. Tavarat ovat helpompia käsitellä matemaattisesti. Tavaran arvon muodostuskin on paljon yksinkertaisempaa kuin palvelujen. Palvelujen kulutus tyypillisesti kasvaa nopammin. Isossa taloudessa on yleensä enemmän palvelutuotantoa kuin pienessä.