ekosentrinen arvojärjestelmä

Luontokeskeisen ei-antroposentrisen (myös eko- tai biosentrinen) arvokäsityksen mukaan tietyllä luonnossa vallitsevalla tilalla tai oliolla on arvo-ominaisuus, joka ei ole riippuvainen ihmisten uskomuksista tai asenteista. Ekosentrisessä lähestymistavassa ihmisen vastuu luonnosta johdetaan arvoista, joiden perusta on luonnossa itsessään ihmisestä riippumatta.

http://leostranius.fi/2012/09/yhdenvertaisuutta-myos-luontoa-ja-elaimia-kohtaan/

Humanismin paatoksesta ihmiset haluavat pois. Eko- tai biosentrinen maailmankuvassa on yhteistä mm. syväekologiaan.

Käsitteen syväekologia loi tietääkseni taannoin ympäristöfilosofi Leena Vilkka suomennokseksi englanninkieliselle termille (deep ecology), joka on edelleen käännös norjan kielestä. Käännös norjasta englantiin ei ole niin ongelmallinen kuin käännös kummasta tahansa kielestä suomeen. Meillä kun sanat ovat eläneet osin omanlaistansa elämää erilaisessa käsitteiden ekosysteemissä. Itse asiassa väitän, että suora käännös on mahdoton.

http://elonkeha.fi/blog/syvaekologia-johtaa-harhaan

Humanisteille ihminen on kaiken mitta ja määrittäjä. Humanismi on erityisesti Läntinen filosofian muunnos. Pikkuhiljaa Lännessäkin tutustutaan myös muihin tapoihin ajatella ja kokea luonto ja maailma.
http://www.degrowth.fi/2011/12/degrowth-vs-talouskasvu-kumpi-voitti.html

Nykyään ei pääasiassa Lännessä kuitenkaan eletä Humanismin loistokautta vaan jonkinlaista markkinakeskeisen maailmankuvan loistoaikaa. Finanssikeskeinen maailma, jossa raha ja voitto on kaiken mitta, ei ainakaa suoranaisesti ole osa humanistista maailmankuvaa ja filosofiaa. Ihminen on siis finanssikeskeisessä maailmankuvassa korvattu rahalla, eli raha arvottaa todellisuuden ja muokkaa mikä on totta ja mikä valhetta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Murray_Bookchin

http://joulunveli.wordpress.com/2012/02/25/elamansuojelijoiden-yhteiskunta-osa-2/

Nämä käsitteet ovat sangen monimutkaisia. Animistisessa käsityksessä luonto näkyy aktiivisten toimijoiden joukkona ja toimijuutta on paljon. Humanismissa ihminen on toimija ja subjekti.