Sosiaaliturva ja maahanmuutto

Ruotsalaiset taloustieteilijät Matz Dahlberg, Karin Edmark ja Heléne Lundqvist tutkivat, miten maahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttaa ruotsalaisten halukkuuteen uudelleen jakaa tuloja. Ruotsissa vuosien 1985 ja 1994 välisenä aikana Maahanmuuttokomitea sijoitti pakolaiset 277 ruotsalaiseen kuntaan 286 kunnasta. Koska poliittiset pakolaiset eivät siis itse voineet valita asuinpaikkaansa, on tutkijoilla ihanteellinen tilaisuus määrittää syy-seuraussuhde maahanmuutosta asenteisiin. Muutoinhan ainakin osa maahanmuuttajista todennäköisesti itse valisisi asuinpaikkansa sen perusteella, miten alueen asukkaat suhtautuvat tulojen uudelleenjakoon.

http://jennikellokumpu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89432-maahanmuutto-heikentaa-rikkaiden-halukkuutta-rahoittaa-sosiaaliturvaa
Sosiaaliturvan maksuhalukkuuden ja maahanmuuton yhteydestä on puhuttu jo kauan. Aikanaan kun Suomessa ja Ruotsissa haluttiin vahvaa sosiaaliturvaa niin etninen jakauma oli aivan erilainen kuin se on tänä päivänä.

http://www.cesifo-group.de/portal/pls/portal/docs/1/1201278.PDF

http://www.markkinakohinaa.com/

Ihmisillä on normaalisti halu tukea vain samaan sosiaaliseen luokkaan ja yhteisöön kuuluvia. Kun yhteiskunnasta tulee monikulttuurinen, niin maksuhalukkuus ja yhteenkuuluvuus pitkälti katoaa.

Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan nykyisin keinotekoisesti velalla, katsoo kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.). Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen piti harvinaisen suorasanaisen puheenvuoron parhaillaan pidettävässä, presidentti Tarja Halosen koolle kutsumassa presidenttifoorumissa.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2060558-me-emme-ansaitse-tata-elamaa/

Suomessa vietetään itsekkyyden hurmosmarkkinoita, vaikka hätärumpu kaikaa Euroopassa. Työmarkkinoilla sorvaillaan kilpailukykyämme heikentäviä sopimuksia. Kun useissa muissa maissa on sovittu eläkeiän nostosta, Suomessa on juututtu juoksuhautoihin. Ihmisten elinikä on pidentynyt ja terveys kohentunut, mutta työvuosiin ei saa kajota. Silti eläkkeet on säilytettävä kerran säädetyn kokoisina. Jo peruskoululainen ymmärtänee yhtälön mahdottomuuden, mutta valaistuminen ei etene päättäjien pöytään.

Rikkaimmiston äänitorvet esiintyvät ylimielisinä. Björn Wahlroos ja Mikael Lilius ovat symboleja. Oppilasjoukko on sankka. Tämä porukka valvoo etujaan yhtä kovaotteisesti kuin esikuviaan palvovat pikkukihot. Joukon vaikutus poliitikkoihin, lakiensäätäjiin, on torikokoustajia mittavampi.

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/kolumnit/2011/11/laatikainen_itsekkyyden_hurmosmarkkinat_suomessa_3043681.html

Ns. itsekkyyden nousu onkin nähtävä juuri monikulttuurisuuden rinnalla. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa ei voi olla enää sama yhteenkuuluvuutta kuin aikaisemmin. Käsittääkseni kaikki monikulttuuriset yhteiskunnat ovat olleet varsin individualisteja ja yksilökeskeisiä vailla yhteenkuuluvuutta yli sosiaalisen rajan. Pitkälti Marxilainen luokkakäsite tulee vahvimmillaan esiin tälläisessä monikulttuurisessa yhteiskunnassa, yhtenäistä kansaa ei ole vaan yhteisö on tiukasti erilaisten sosiaalisten koodekkien alaisuudessa ja niistä poikkeaminen on vaikeaa. Asiaton käytös tulkitaan helposti luokkapetturuudeksi ja yhteisö rankaisee siitä sulkemalla häiriköivän yksilön tai ryhmän sosiaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle.
http://blogit.mtv3.fi/missmoneypenny/2011/08/24/60-000-ihan-pihalla/

Nuoriinkaan ei voi enää uskoa, koska he ovat pitkälti menetetty sukupolvi.

http://blogit.mtv3.fi/mrbondi/2011/11/02/nokian-veroprosentti-26-promillea/

Vastuullisten yrittäjien ei pidä Suomeen maksaa euroakaan veroa, koska jo Ministeri tasolla pyritään tuhoamaan Suomen talous. Tapaus Paavo Arhinmäki antaa vaarallista kuvaa siitä mikä on hallituksen tahtotila.