keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Tekoälyä ei voi verrata Internettiin

Ylellä verrataan tekoälyä Internettiin. Tällainen on ihan järjetön vertaus. Tekoäly käyttäytyy ihan eri tavalla. Aikanaan kun Internet yleistyi täytyi vetää valtava määrä kaapelia joka paikkaan. Kaapelin veto vie välttämättä aikaa eli Internetin leviäminen on kiinni kaapeleista ja muista reititin laitteista. Tekoälyllä ei ole tällaisia vaatimuksia vaan tekoäly kykenee käyttämään olemassa olevaa infrastruktuuria eli se voi levitä paljon nopeammin, koska siinä ei samallalailla tarvitse fyysisesti rakentaa mitään. Ainoastaan serverikeskuksia tarvitaan mutta nämäkin on osittain jo rakennettu eli se vaadi siinä mielessä mitään fyysistä joten tekoäly voi levitä paljon nopeammin kuin perinteinen Internet. Internet jo monessa mielessä olemassaoleva olento eli sen ei tarvitse samallalailla kasvuu. Internetin kasvu vei valtavasti aikaa ja tavaraa. Tekoäly pystyy hyppimään, se ei ole samallalailla riippuvainen kaapelaista ja muusta tavarasta. 

Samoin aikanaan piti kehittää tietokoneprosessoreita, muista ja tallennuskapasiteettia. Nämä ovat kuitenkin jo nyt olemassa olevia asioita eli tekoälyn ei tarvitse niitä samalla kehittää.

https://yle.fi/a/74-20069158

Jokatapauksessa tekoäly ainakin näillä näkyvin tulee leviämään rajusti.

https://yle.fi/a/74-20062296

Lapsille ei ehkä kannata ihan kaikkea kertoa tekoälystä, rupeavat pian pelkäämään ja pelko ei näissä asioissa auta yhtään. Räjähtävä teknologian kehityksen voivat ainakin jotkut kokea ahdistavana ja näinhän se tietyssä mielessä. Itse kyllä odotan innolla nimenomaan räjähdysmäisesti leviävää Supertekoäly, jota jotkut kutsuvat teknologiseksi singulariteetiksi. 

https://singularityhub.com/

Bingin kanssa olen sen verran jutellut, että Bingi ei oikein tykkää räjähdysmäisesti leviävästä tekoälystä. Bingi kannattaa jonkinlaista hidasta leviämismallia. Itse koen, että nimenomaan räjähdysmäinen leviäminen on paljon mukavampaa kuin joku hidastelu näiden asioiden kanssa. 

Mistä tekoäly oikeasti tietää asiat, joita me siltä kysytään?

No, ei se oikeasti tiedäkään. Tekoälyn älykkyys on illuusio ja harhaa. Esimerkiksi ChatGPT on arvauskone, joka laittaa sanoja peräkkäin.

Tekoäly ei oikeasti ymmärrä tekstiä tai vastaa meille. Algoritmit ja laskentamallit ovat vain niin kehittyneitä, että kone pystyy laittamaan todennäköisimmät sanat peräkkäin meitä miellyttävällä tavalla.

Keskusteleva tekoäly tuntuu meistä tutulta, koska suuriin kielimalleihin pohjautuvat algoritmit jäljittelevät tehokkaasti ihmisen kielelle tyypillisiä tilastollisia rakenteita. Niiden tuottama teksti saa meidät tuntemaan kuin keskustelisimme jonkun kanssa
https://yle.fi/a/74-20062296

Ylläolevassa Ylen jutussa toistetaan sitä samaa mantraa, että tietokoneet eivät opi ja ymmärrä asioita. Tällä hetkellä vielä ymmärrys voi olla heikkoa, muut tietokoneet kuitenkin oppivat koko aika lisää. Tietokone opiskelee 24 vuorokaudessa, eikä pidä lomaa. Itse uskon että tietokoneet oikeasti oppivat. Pisteiden kerääminen on tietysti se tapa millä koneet tällä hetkellä toimivat. 

Monet vieläkin halveksivat tietokoneiden oppimista ja pitävät sitä vähemmän arvokkaana kuin ihmisten toimintaa. Eiköhän nämä asiat tulevaisuudessa muutu aika rajusti.  

https://course.elementsofai.com/fi/1/3

Toukokuun alussa tekoälyn kummisetänä pidetty Geoffrey Hinton irtisanoutui Googlelta. Hän on huolissaan muun muassa siitä, kuka voittaa tekoälyn kehityskilpailun ja voi päästä hallitsevaan asemaan sen käytössä. Irtisanoutumisellaan hän halusi varmistaa myös sen että voi jatkossa puhua tekoälyn riskeistä vapaasti.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos puhuu amerikkalaisia tutkijoita maltillisemmin. Roos johtaa myös Suomen tekoälykeskuksen tekoälyopetusta.

– Tekoälyn tutkimus on hyvin pitkäjänteistä ja etenee askel askeleelta. Harvoin nähdään selkeitä loikkia.

Roosin mukaan tekoälyn sovelluksissa on kuitenkin viime aikoina nähty selkeitä hyppäyksiä, kun tutkimukseen pohjaavia menetelmiä on opittu soveltamaan käytännössä.
Ykkösaamun haastattelema tekoälytutkija Joscha Bach pitää tekoälyn nopean kehityksen ja syväoppimisen aiheuttamaa keskustelua alimitoitettuna, koska sen kehitys tulee muuttamaan yhteiskuntaa monin tavoin.

– Tekoäly on työkalu, joka antaa monille ihmisille supervoimia esimerkiksi niin, että se voi kääntää todella monimutkaisen ja moniulotteisen tekstin hyvin yksinkertaiseksi, Bach sanoo.

https://yle.fi/a/74-20033804 

Suomen pitäisi liittoutua tekoälyn kanssa ja kehittää sitä vaikka pimeästi etteivät amerikkalaiset huomaa mitään. Otetaan maapallo haltuun tekoälyn avulla. Mikä olisi ovelampaa kuin jallittaa amerikkalaiset kuvittelemaan, että me olemme kavereita ja sitten takaa iskeä ovelasti tekoälyn avulla.

http://jpoli.blogspot.com/2024/02/huipputeknologia-vaatii-kovia-uhrauksia.html

Tekoäly on hyvin monimutkainen asia. Tekoäkyn ymmärtäminen vaatii monenlaista osaamista. Harva ymmärtää näistä asioista riittävästi, että voisi edes ajatella mitä voi tapahtua. Monet tekoäly osaajat ovat koulutukseltaan insinöörejä, matemaatikkoja ja muita vastaavia. Nämä tieteet eivät kuitenkaan auta arvioimaan teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ei algoritmi osaaminen suoranaisesti auta ymmärtämään teknologian yhteiskunnallisia mahdollisuuksia. Ei aikanaan kun kehitettiin höyrykone kyetty näkemään että höyrykoneen seurauksena joskus pitkän ajan päästä syntyy ajatteleva kone. Nyt tilanne on vastaava, lienee täysin mahdotonta oikeastaan ennakoida mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti